Neljän puolueen pelin politiikkaa
Miksi juuri valittu kansanedustaja on ehdolla Euroopan parlamenttiin? Miksipäs muuten kuin puolueen käskystä.
Tilanne on erikoinen. Äsken valittuja kansanedustajia on eurovaaliehdokkaina peräti 14.
Ja aina erikoisemmaksi asia muuttuu, kun jotkut eduskuntaan juuri valitut ja taas ehdolla olevat ilmoittavat, että eivät aio ottaa europarlamentaarikon paikkaa vastaan, vaikka heidät valittaisiinkin.
He vain kalastelevat ääniä puolueelleen.
Veikko Vennamo lausuisi tuomion sanat: ”Pelin politiikkaa.”
Erikoista on sekin, että pelin politiikkaan tarttuivat vain ne puolueet, jotka esiintyvät kirkasotsaisina kansanvallan puolustajina tai uutena poliittisena voimana.
Eniten uusia kansanedustajia on ehdolla nimittäin perussuomalaisilla, peräti kuusi. Vihreillä heitä on neljä, vasemmistoliitolla kaksi ja kristillisdemokraateilla kaksi.
Keskustalla, SDP:llä, kokoomuksella ja RKP:lla ei ole kansanedustajia ehdolla.
Kaikki puolueet olisivat voineet menetellä samoin. EU-vaalien ehdokaslistat oli jätettävä 18.4., ja eduskuntavaalien tulos selvisi jo 14.4. Vaalit ovat nyt lähekkäin, mutta ehdokkuuksiin olisi voinut varautua, jos tahtoa olisi ollut.
Mutta neljä puoluetta halusi käyttää hyväkseen nimekkäitä ehdokkaitaan kummassakin vaalissa.
Erikoista on sekin, että pelin politiikkaan tarttuivat vain ne puolueet, jotka esiintyvät kirkasotsaisina kansanvallan puolustajina tai uutena poliittisena voimana.
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ilmoitti lähteneensä ehdolle eurovaaleihin vain siksi, että puoluehallitus niin halusi:
”Kun pyyntö tulee, on vaikea kieltäytyä. Puolueen varapuheenjohtajana minun on kannettava vastuuta ja autettava puoluetta vaalityössä.” (HS 17.4.)
Saman puolueen Merja Kyllönen ilmoitti, että ei lähde Brysseliin, vaikka valittaisiinkin. Mutta ehdolla pitää olla.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah on sitä mieltä, että häntä tarvitaan europarlamentissa Suomen puheenjohtajuuskauden ajan. Sitten hän palaa eduskuntaan.
Myös perussuomalaisten Jussi Halla-aho suhtautuu Suomen eduskuntaan ylenkatseellisesti. Hallitusneuvottelut ovat kiivaimmillaan, mutta Halla-aho pitää Brysselin neuvotteluja tärkeämpänä.
Lunta on tullut tupaan keinotteluehdokkaille:
”Äänestäjiä hämätään. Rumaa kikkailua ehdokkuuksilla. Vippaskonsteja. Ala-arvoista taktikointia…” Arvostelijoina ovat olleet niin professorit, media, monet poliitikot – kuin kansalaisetkin.
Syntipukkeja ovat puolueet, jotka kalastelevat äänestäjiä nimekkäillä ehdokkailla. Hyvä konsti näpäyttää on äänestää muita puolueita.
Asiaan täytyy puuttua lainsäädännöllä. Missään vaaleissa ei pidä voida keinotella ja huijata ehdokasasettelulla.
Ja siltä varalta, että joku muistuttaa keskustasta ja Paavo Väyrysestä, on hyvä todeta, että Väyrysen venkoilut olivat hänen omiaan, eivät keskustan.