Naapurimaiden nuorisotähtien loisto korosti suomalaisten urheilijoiden heikkoa menestystä Berliinissä
Yleisurheilutaivaalle singahti uusia tähtiä sunnuntaina päättyneissä Berliinin Euroopanmestaruuskisoissa.
Kirkkaimpina heistä loistivat Ruotsin ja Norjan hädin tuskin teini-iän sivuuttaneet urheilijat.
Uusia tähtiä on kaivattukin sen jälkeen kun jamaikalainen pikajuoksija Usain Bolt ja venäläinen seiväshyppääjä Jelena Isinbajeva lopettivat uransa.
Boltin lopettamispäätöksen jälkeen pohdittiin jopa sitä, menettääkö yleisurheilu asemansa maailman suosituimpien ja seuratuimpien urheilulajien joukossa.
Boltin jättämä aukko täyttyi Berliinissä. Mikä parasta, sen täyttämisessä kunnostautuivat erityisesti Pohjoismaiden urheilijat.
Norjalainen Jakob Ingebritsen teki historiaa viime perjantaina voittamalla vain 17-vuotiaana 1500 metrin mestaruuden.
Eikä siinä kaikki, seuraavana päivänä lauantaina hän voitti myös 5000 metriä pitkällä kirillä, joka toi mieleen Lasse Virenin loiston päivät.
Ingebritsenin kaksi vanhempaa veljeä ovat voittaneet mestaruuksia jo aiemmin, mutta jäivät tällä kertaa pikkuveljensä varjoon. Tästä sisarussarjasta kuullaan varmasti vielä jatkossakin.
Ruotsin ja Norjan nuorisotähtien loisto alleviivaa suomalaisten heikkoa menestystä Berliinissä.
Urheilumaailma ehti tuskin toipua norjalaisen teinisensaation suorituksista, kun se pääsi sunnuntaina hämmästelemään Ruotsin väreissä kilpailevan, 18-vuotiaan Armand Duplantiksen suorituksia seiväshyppypaikalla.
Duplantis voitti kisan ylittämällä ensimmäisellä yrityksellään 605 sentin korkeudessa olleen riman. Kaiken lisäksi ylitys oli varsin ilmava.
Tuntui siltä, että hän olisi mennyt yli korkeammaltakin, jos voitto olisi sitä vaatinut.
Kaiken lisäksi seiväshyppypaikalla nähtiin hienoa urheiluhenkeä, kun kilpakumppanit iloitsivat vilpittömästi nuoren ruotsalaistähden onnistumisesta.
Ruotsin ja Norjan nuorisotähtien loisto alleviivaa suomalaisten heikkoa menestystä Berliinissä.
Suomeen ei tullut ainuttakaan mitalia, ja vain harvat urheilijat ylsivät omalle tasolleen. Yhtä huonoa menestystä saa hakea 1960-luvulta.
Suomalaiskansalliseen tapaan media aloitti syyllisten etsimisen hyvissä ajoin ennen kisojen päättymistä.
Ensimmäiseksi erotettavien listalle on nostettu urheiluliiton valmennusjohtaja Jorma Kemppainen, joka puhui ennen kisoja kolmen, neljän mitalin tavoitteesta.
Jälkipyykkiä varmasti tarvitaan. Mitaleja ei kuitenkaan ala ropista vain sillä, että yksi valmennusjohtaja eroaa tai erotetaan.
Urheiluväen kannattaakin pohtia, mikä on tärkein kysymys Berliinin jälkeen.
On helppoa kysyä, kenen syytä heikko menestys on. Tärkeämpää olisi kysyä, mitä naapurit ovat tehneet oikein.