Muu maa vetää Uuttamaata työllisyyskehityksessä
Työllisyysluvut paranevat edelleen hurjaa vauhtia.
Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa kävi töissä jopa 90 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten.
Työssäkäyvin määrä kasvoi toukokuussa vauhdikkaammin kuin kertaakaan sen jälkeen kun työllisyys alkoi parantua vuoden 2016 lopulla.
Lähes 100 000 hengen nousu vuodessa hakee itse asiassa vertaistaan koko Tilastokeskuksen mittaushistoriassa.
Juha Sipilän hallituksen tavoitteena oli työllisyysasteen nousu 72 prosenttiin vaalikauden aikana.
Maali on jo aika lähellä, sillä kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste nousi toukokuussa jo 71,4 prosenttiin.
Myös työ- ja elinkeinoministeriön kertovat hyvästä työllisyyskehityksestä.
Työttömien määrä laski vuoden aikana lähes 50 000 hengellä. Kortistoissa oli toukokuussa kuitenkin vielä noin 242 000 työtöntä työnhakijaa.
Aina siitä lähtien kun työttömien määrä alkoi vähentyä vuoden 2016 puolivälissä, Uudenmaan kehitys on ollut heikompaa kuin koko maassa keskimäärin.
Ministeriön tilastoista paljastuu eräs mielenkiintoinen tosiasia, joka on julkisessa keskustelussa jäänyt varsin vähälle huomiolle.
Aina siitä lähtien kun työttömien määrä alkoi vähentyä vuoden 2016 puolivälissä, Uudenmaan kehitys on ollut heikompaa kuin koko maassa keskimäärin.
Ero on jopa hienokseltaan kasvanut viime kuukausien aikana. Työttömien määrä väheni toukokuussa koko maassa keskimäärin 17 prosenttia viime vuoden toukokuuhun verrattuna.
Uudellamaalla työttömiä oli ”vain” 13 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Tilastojen perusteella voidaan jopa väittää, että työllisyyskehityksessä muu maa vetää Uuttamaata perässään tällä hetkellä.
Kaikkein nopeimmin työttömyys hellitti Satakunnassa, jossa työttömiä oli 23 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Myös Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla työttömien määrä väheni 20 prosentin vauhtia.
Toukokuun tilastot kertovat vahvasta kehityksestä myös perinteisesti korkean työttömyyden vaivaamissa maakunnissa.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa työttömiä oli 18 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Uusimaa on menettänyt tässä noususuhdanteessa myös asemansa matalimman työttömyyden alueena.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Uudenmaan työttömyysaste oli toukokuussa 8,4 prosenttia eli vain hieman alle maan keskiarvon, joka oli 9,2 prosenttia.
Etelä-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla työttömyysaste oli painunut jo hiukan yli kuuteen prosenttiin.
Alueelliset työttömyyserot ovat kaiken kaikkiaan pienemmät kuin pitkiin aikoihin. Tässä tilastossa perää pitää edelleen Pohjois-Karjala, jossa työttömyysaste oli 13,1 prosenttia.
Hyvää työllisyyskehitystä ei kukaan voi kiistää.
Poliittisessa keskustelussa oppositio laskee sen vain kansainvälisen talouden imun ansioksi.
Kun huonosta kehityksestä syytetään aina hallitusta, olisi kohtuullista myöntää, että Sipilän hallituksella on ansionsa myös hyvien lukujen aikaansaamiseen.