Moni kylä voisi ottaa Eskolasta oppia
Eskolan kylä Kannuksen kaupungissa Keski-Pohjanmaalla valittiin äskettäin vuoden kyläksi ja jo toista kertaa. Muuallakin saataisiin ottaa Eskolasta oppia. Eskolassa on toteutettu kylien liiketoimintaideoita. Niitä voi hyvin soveltaa omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.
Eskolan uusi elämä alkoi kaupungin päätöksestä lakkauttaa kylän koulu ja päiväkoti vuonna 2013. Se sai kyläläiset huomaamaan, että palveluja voi järjestää myös itse.
Niinpä 400 asukkaan Eskolassa on yhä koulu ja päiväkoti sekä lisäksi paljon muuta kuten lounasruokailu, kotipalvelu, kesäteatteri ja kyläpalvelukeskus. Lisää suunnitellaan.
Palvelut tuottaa osakeyhtiö. Sen vuosibudjetti on runsaat 250 000 euroa. Rahaa tulee monesta pienestä lähteestä. Talkootyötä tehdään, mutta liiketoiminnan yhtiö hoitaa nykyisin pääosin palkatulla työvoimalla.
Eskolan kylä on näyttänyt, että perinteisiä ”kunnan palveluja” voi hoitaa oman kylän voiminkin.
Eskolan keskipiste on entinen koulurakennus. Siellä toimii koulun ja päiväkodin lisäksi esimerkiksi lounasruokala, joka on kaikkien käytettävissä. Yrityksen kotipalvelu vie ruoan niille, jotka eivät itse pääse paikalle. Kotipalvelutyöntekijät tekevät kaikenlaista muutakin siivouksista saunottamiseen.
Koulunkäyntiä ratkotaan Eskolassa kiinnostavalla tavalla. Kylä tekee yhteistyötä itäisellä Uudellamaalla sijaitsevan Lapinjärven Porlammin kylän kanssa – 500 kilometrin päähän.
Kokeilussa Lapinjärven kunnalla on opetusvastuu Eskolan oppilaista. Eskolan lapset kirjataan Porlammin kyläkoulun oppilaiksi. He saavat etäopetusta Lapinjärven kunnan opetussuunnitelman mukaisesti.
Opetuksen järjestämisessä testataan Kokeilun Paikka -digialustaa. Kokeilu kuuluu Kokeileva Suomi -kärkihankkeisiin.
Kaikkialla ei yhtä hyviä tiloja kylän liiketoiminnalle ole kuin Eskolassa. Mutta vielä tärkeämpää on, että Eskolassa on aktiivista ja aikaansaapaa väkeä, joka uskaltaa ja osaa ajatella luovasti.
Eskolan kokemuksista olisi opiksi otettavaa monen kunnan kylissä. Esimerkiksi kotipalvelun kaltaiselle yrittämiselle on niin ilmeinen tarve, että postikin on iskenyt siihen silmänsä.
Kuntien kannattaa olla aktivoimassa tällaisia hankkeita. Ne lisäävät elämän mahdollisuuksia maaseudulla ja auttavat ihmisiä asumaan pidempään kotona. Tämä on myös yhteiskunnan etu. Eskolan malli kertoo lisäksi, että kylät voivat luoda palvelualoille palkkatyötä.
Eskolassa käy paljon vierailijoita kyselemässä ja tutustumassa. Myös eskolalaiset ovat kulkeneet puhumassa kokemuksistaan. Kuvaan sopii hyvin, että eskolalaiset aikovat perustaa kylätoiminnan opastuskeskuksen.
Omatoimisuuden avuksi on tehty mainio kirjanenkin. Se nimi on Kylien liiketoimintaopas, ja sen on kirjoittanut alan varmaankin paras asiantuntija Juha Kuisma. Siinä on esimerkiksi käyty läpi 35 erilaista liiketoimintaideaa, joita kylissä voisi toteuttaa.
Kaiken kaikkiaan Eskola on mainio myönteinen esimerkki siitä, että elämä jatkuu maaseudulla. Esimerkkejä kyllä tarvitaankin. Niitä pahan ilman lintuja riittää, jotka ovat jo sammuttelemassa valoja kaikkialta keskusten ulkopuolelta.
Onneksi on eskoloita.