Mikä kumma metsien hakkuissa oikein närästää, kun sillä tavoin voidaan vähentää öljyn, betonin, muovin ja hiilen käyttöä?
Puu voi korvata monenlaisia tuotteita, jotka nyt valmistetaan fossiilisista raaka-aineista tai ovat muuten haitallisia. Silti jotkut suhtautuvat metsänhakkuisiin kuin ne olisivat jotenkin vastenmielisiä ja sopimattomia.
Onko kysymys vain siitä, että ajatus on katkennut? Toivottavasti. Muuta selitystä on vaikea keksiä.
Öljy, betoni, muovi ja hiili ovat kaikkien ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta huolissaan olevien yhteisiä kirosanoja.
Öljy ja hiili ovat fossiilisia, uusiutumattomia polttoaineita. Niiden päästöt ovat keskeinen ilmastonmuutoksen syy. Päästöjä pitäisi siis välttämättä vähentää.
Muovi tehdään öljystä. Siitä on tullut valtava ympäristöhaitta. Muovi saastuttaa meriä ja mantuja ja tunkeutuu mikromuodossaan ihmisenkin elimistöön, kaloista ja linnuista puhumattakaan.
Betoniin tarvitaan soraa ja sementtiä. Soravarat ovat rajalliset, ja niiden kaivu muuttaa ympäristöä peruuttamattomasti. Louhimalla tehty betonisora syö lisäksi paljon energiaa.
Betonin pahin osanen on kuitenkin sementti. Sen valmistuksen arvioidaan aiheuttavan maailmanlaajuisesti enemmän haitallisia päästöjä kuin koko lentoliikenteen.
Onneksi meillä on ratkaisu: Öljyä, betonia, muovia ja hiiltä voidaan korvata puulla.
Tämä ratkaisu on kaiken lisäksi mitä suomalaisin.
Puu kasvaa Suomessa hyvin. Meillä on metsien hoidossa ja puun käytössä pitkät perinteet ja erinomainen tietämys. Suomessa ymmärretään, että kun metsää hakataan, se on heti uudistettava. Hakattu metsämaa pannaan taas kasvamaan uutta metsää.
Suomalainen metsänhoito onkin maailman parasta. Vain Ruotsissa ollaan samoilla aaltopituuksilla. Suurten metsäalueiden maat Kanada ja Venäjä toimivat kokonaan toisin. Ne tuhoavat metsiään.
Jos Suomi ei hyödynnä puidensa kasvua, muut maat tekevät sen kyllä omissa metsissään – mutta holtittomasti ja tulevaisuuden kannalta paljon haitallisemmin.
Kun metsien kasvua hyödynnetään Suomessa, saadaan työtä ja toimeentuloa suomalaisille ja niitä vientituloja, joiden avulla voidaan sitten kustantaa sosiaaliturvaa, koulutusta ja muita yhteisiä menoja.
Metsien kasvua hyödynnetään Suomessa siis kestävimmällä tavalla, mitä maapallolta löytyy. Ja pikku bonuksena – sillä tavoin saadaan työtä suomalaisille ja niitä vientituloja, joiden avulla voidaan sitten kustantaa terveydenhoitoa, sosiaaliturvaa, koulutusta ja muita yhteisiä menoja.
Muutamat puolueet näyttävät tosin riitelevän ”kestävistä hakkuumääristä” niin, etteivät tiedä itsekään, mitä mieltä ovat.
Mutta kun vaakakuppiin pannaan myös faktat siitä, mitä fossiilista tai muuten ympäristölle haitallista tuotantoa voidaan korvata puulla, puun käytön maltillista lisäämistä ei voi järkiperustein vastustaa.
Tämä on myös keskustan linja. Se ilmoittaakin tavoittelevansa hiilinielujen vahvistamista ja uusia investointeja puunkäytön lisäämiseksi Suomessa. Ja juuri hyvin hoidetut ja kasvavat metsät vahvistavat hiilinieluja.
Keskustan juuri julkaistussa metsälinjauksessa on tosin myös ehdotus siitä, miten metsäpinta-alaa – ja niitä hiilinieluja – saataisiin kasvatetuksi tehokkaimmalla tavalla. Näin:
Tehdään metsäosaamisesta, metsittämisestä ja kestävien metsäinvestointien edistämisestä tärkeä osa kehityspolitiikkaa ja osa Euroopan ja Afrikan kumppanuutta.
”Metsäkadon torjuminen, metsitys ja kestävä metsätalous voivat luoda työtä kehittyvien maiden maaseutualueille, parantaa ruokaturvaa sekä vahvistaa globaalia hiilinielua. Metsittämällä voidaan myös ehkäistä aavikoitumista.”
Tällekin kannattaa aplodeerata.