Marinin hallitus teki viimeiset merkittävät päätöksensä
Hallituspuolueet ovat päässeet pitkien neuvottelujen jälkeen sopuun vuoden ensimmäisestä lisäbudjetista. Se annetaan eduskunnalle ensi torstaina, mutta tärkeimmät luvut kerrottiin julkisuuteen jo tiistaina.
Lisäbudjetin suurin menoerä on reilun miljardin potti valtionvelan korkomenoihin. Tämä kertoo karua kieltään korkojen nousun vaikutuksesta valtiontalouteen.
Korkomenojen kasvu kuitattiin hallituksessa vähin äänin teknisenä ratkaisuna. Poliittiset väännöt käytiin hyvinvointialueiden ja maatalouden rahoituksesta.
Maatalouden rahoista oli tarkoitus sopia jo viime vuoden puolella, mutta neuvottelut kaatuivat silloin hallituspuolueiden riitoihin eduskunnassa.
Keskusta liittoutui joulukuussa opposition kanssa luonnonsuojelulain käsittelyssä, ja muut hallituspuolueet kostivat pysäyttämällä maatalouden kriisipaketin käsittelyn.
Tiistain tietojen mukaan viljelijät saavat nyt 95 miljoonan tuen rajusti nousseiden lannoite- ja sähkölaskujen maksamiseen.
Neuvottelutulos on tyylipuhdas poliittinen kompromissi, jossa kaikki säilyttivät kasvonsa.
Hyvinvointialueille osoitettiin yhteensä 500 miljoonaa. Tästä 350 miljoonaa on valtionavustusta ja 150 miljoonaa on rahaa, joka oli määrä maksaa vasta ensi vuonna viime- vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Nyt maksua aikaistetaan tälle keväälle.
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan hyvinvointialueiden lisärahoitus saatiin kokoon kehysten puitteissa.
Neuvottelutulos on tyylipuhdas poliittinen kompromissi, jossa kaikki säilyttivät kasvonsa. Monien kolhujen jälkeen hallituspuolueet kykenivät kokoamaan rivinsä ja sopimaan tämän hallituksen viimeisestä lisäbudjetista.
Samalla se oli pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen viimeinen merkittävä poliittinen päätös, ellei maailmalta sitten tule vielä suuria yllätyksiä ennen eduskuntavaaleja.
Tämän jälkeen politiikassa keskitytään jo vaalitaisteluun. Hallituksen ja opposition rajalinja ei enää hallitse keskustelua vaan kaikki puolueet keskittyvät oman kannatuksensa vahvistamiseen.
Eduskunnassa on toki tiedossa vielä muutamia hallitussopua koettelevia äänestyksiä.
Tiistain lisäbudjettisovun perusteella näyttää kuitenkin siltä, että hallitus ei koe samanlaista mahalaskua kuin Alexander Stubbin hallitus ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. Silloin hallituspuolueet äänestelivät viime metreillä hallituksen esityksiä vastaan eduskunnassa.
