Maija Pihlajamäki taisi paljastaa yhden syyn ammattiliittojen jäsenmäärän laskuun

Pääkirjoitus

Keskustalainen Maija Pihlajamäki hävisi ammattiliitto Jytyn puheenjohtajavaalin kolmisen viikkoa sitten äänin. Liiton valtuusto päätti kymmenen vuoden pestin äänin 19-18.

Pihlajamäki on nyt avannut tuntojaan Suomenmaan haastattelussa. Jokaisen ay-liikkeen tulevaisuudesta kiinnostuneen kannattaa lukea haastattelu, vaikka siinä onkin ehkä ripaus häviön aiheuttamaa katkeruutta.

Pihlajamäki nousi Jytyn johtoon keskustan puoluetoimistosta. Niinpä hän osaa arvioida puoluetoiminnan ja ay-toiminnan eroja. Vertailu ei mairittele ay-liikettä.

Ay-maailma on Pihlajamäen mukaan kova ja raaka, jopa paljon raaempi kuin politiikan maailma. Jytyn tapauksessa toimintaa pyöritti varsin pieni ydinporukka, 37 valtuutettua ja 12 hallituksen jäsentä.

”Se porukka on aika helposti manipuloitavissa, jos joku niin haluaa. Politiikan puolella puoluekokoukseen tulee tuhansia päättäjiä, eikä heitä kaikkia voi millään taivutella. Se on rehellisempää kilpaa”, Pihlajamäki sanoo.

Pihlajamäki kertoo puheenjohtajan painostamisesta ja suoranaisesta kampituksesta. Painostajien toiminta näyttäisi hyvinkin täyttävän työsuojelulaissa määriteltyjen rikosten tunnusmerkistön. Ammattiliiton puheenjohtaja ei vain voinut lähteä käräjöimään.

Pihlajamäki ihmettelee liiton luottamusmiesten toimintaa, koska he ovat omilla työpaikoillaan tottuneet puolustamaan työntekijöitä työnantajan epäasiallista painostusta vastaan. Omassa ammattijärjestössä kaikki keinot tuntuvat olevan luvallisia puheenjohtajan syrjäyttämiseksi.

Olisiko Pihlajamäen kuvaama tympeä kulttuuri yksi syy siihen, miksi liittojen jäsenmäärät laskevat ja liitoista riippumattoman Yleisen työttömyyskassan suosio nousee?

Jyty on tietenkin vain yksi ammattiliitto. Pihlajamäen mukaan samoja kovan pelin sääntöjä sovelletaan ay-maailmassa laajemminkin. Se on myös edelleen miesten maailma, jossa alkoholia käytetään edelleen voiteluaineena kabinettien peleissä.

”Hyvä veli -verkosto toimii, veljet pelastavat toisiaan. Naiset eivät harrasta valtapelejä samalla tavalla eivätkä myöskään saa samalla tavalla tukea. Naiset joutuvat olemaan tässä pelissä vähän sivustakatsojina. Pitää yrittää aavistaa, mitä veljet suunnittelevat, ja päästä askeleen edelle”, Pihlajamäki kertoo.

Monien ammattiliittojen jäsenmäärät ovat kääntyneet viime vuosina laskuun. Samaan aikaan liitoista riippumaton Yleinen työttömyyskassa YTK on kasvattanut rajusti suosiotaan. Jo noin puoli miljoonaa palkansaajaa on järjestänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvansa sen kautta.

Olisiko Pihlajamäen kuvaama tympeä kulttuuri yksi syy siihen, miksi liittojen jäsenmäärät laskevat ja liitoista riippumattoman Yleisen työttömyyskassan suosio nousee? Ay-johtajien kannattaisi jo pelkästään oman etunsa vuoksi esittää tämä kysymys peilin edessä.

Pihlajamäki ei säästä haastattelussa keskustaakaan. Työelämän asiat eivät näytä puoluetta kiinnostavan. Hän kaipaisi vanhalta puolueeltaan kannanottoja esimerkiksi työhyvinvoinnista.

Yrittäjien asiat ovatkin kieltämättä olleet näkyvämmin esillä keskustan toiminnassa viime vuosina. Mutta työhyvinvoinnin edistäminen on hyvä esimerkki palkansaajien ja yrittäjien yhteisestä edusta. 

Pihlajamäen toiveeseen onkin helppo yhtyä. Keskustan on syytä pitää entistä vahvemmin esillä työelämän kysymyksiä.