Maatalouden työvoimapula on sekä uhka että mahdollisuus

Pääkirjoitus

Koronakriisi on muuttanut toiminnan reunaehtoja kaikilla talouden toimialoilla. Suurelle yleisölle yllättävin muutos taitaa olla maatalouden työvoimapula.

Maatalous on vuosikymmenten ajan nähty Suomessa elinkeinona, jossa työvoima vain vähenee.  Nykyisellään maatalous työllistääkin enää vain muutaman prosentin suomalaisista.

Muutos on ollut raju, olihan maatalous vielä viime sotien jälkeen ylivoimaisesti suurin elinkeino väkimäärällä mitattuna.

Tilakoon kasvu ja viljelijöiden erikoistuminen on samaan aikaan johtanut siihen, että maataloudessa tarvitaan paljon kausityövoimaa, keväällä kylvötöihin ja kesällä ja syksyllä sadonkorjuuseen.

Aiemmin pääosan tästä kausityövoimasta muodostivat viljelijöiden perheenjäsenet, lähinnä lapset. Nyt tämä reservi on häipynyt maaseudulta rakennemuutoksen ja tilakoon kasvun myötä.

Vielä 1970-1980-luvuilla kausityövoimaa saatiin Suomesta. Monet koululaiset ja opiskelijat kävivät tienaamassa kesäansioita esimerkiksi Suonenjoen mansikkatiloilla.

Tänä keväänä on havahduttu siihen, että maatalous on tullut hyvin riippuvaiseksi ulkomaisesta kausityövoimasta.

Mansikkatiloille on tullut paljon väkeä esimerkiksi Ukrainasta. Nyt tämän työvoiman tulo on takkuillut koronan takia.

Toisin kuin epäillään, kyse ei ole mistään halpatyövoimasta. Myös kausityöntekijöiltä vaaditaan monenlaista osaamista.

Ratkaisu on ilmeinen. Kausityövoima on hankittava Suomesta. Tarvetta on ainakin 10 000 työntekijälle.

Työntekijöiden palkkaamiseen pitäisikin olla hyvät mahdollisuudet, kun muut alat lomauttavat ja irtisanovat väkeä koronan vuoksi. Lisäksi toimivatkin yritykset vähentävät kesäsijaisten palkkaamista.

MTK, työvoimaviranomaiset ja muut elinkeinoelämän järjestöt ay-liikettä myöten ovat kampanjoineet näkyvästi kotimaisen työvoiman saamiseksi maatiloille. Hallitukselta odotetaan vielä päätöksiä, jotka helpottaisivat kausityövoiman palkkaamista.

Monet ovat ihmetelleet, miksi maatalous on tullut niin riippuvaiseksi ulkomaisista työntekijöistä. Toisin kuin epäillään, kyse ei ole mistään halpatyövoimasta. Myös kausityöntekijöiltä vaaditaan monenlaista osaamista.

Tämän kesän sadon onnistuminen vaatii nyt monilta maatalousyrittäjiltä entistäkin kovempaa venymistä ja uusia taitoja. Yrittäjän pitää löytää itsestään ainakin toimitusjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja pedagogisesti taitava opettaja.

Ihmissuhdetaidot nousevat arvoon arvaamattomaan, kun kokemattomia ihmisiä opastetaan maatilan töihin. Tämän päivän suomalaiset tarvitsevat kärsivällistä kannustusta. Käskyttävän johdon ote voi karkottaa uuden työntekijän muutamassa päivässä.

Parhaassa tapauksessa tämä kesä voi taas rakentaa uusia siltoja maaseudun ja kaupunkien välille. Myönteiset kesätyökokemukset olisivat omiaan vahvistamaan yhteisymmärrystä kotimaisen elintarviketuotannon tärkeydestä.