Maatalouden kriisipaketilla on laaja tuki
Maatalouden satonäkymät ovat kuivan kesän takia monin paikoin poikkeuksellisen heikot. Jo aikaisemmin heikosta kannattavuudesta kärsinyt ala on jälleen kerran kiperässä tilanteessa.
Hallitus onkin valmistelemassa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) johdolla maatalouden kriisipakettia. Paketin sisällöstä ja suuruudesta on tarkoitus sopia syksyn budjettiriihessä.
Ruotsissa, jossa on Suomen tavoin kärsitty kuivasta kesästä, demarihallitus sorvasi maataloudelle 117 miljoonan euron suuruisen kriisipaketin. MTK:n toiveena on, että hallitus tekisi lähes vastaavanlaisen paketin myös Suomessa.
Maatalouden heikko tilanne on saanut laajaa ymmärrystä.
Hallituspuolueista keskusta ja siniset ovat liputtaneet avoimesti tuen puolesta. Kokoomuksen riveistä on kuulunut myös soraääniä, mutta valtaosa kokoomuksen keskeisistä päättäjistä tiedostaa viljelijöiden tuskan.
Oppositiopuolueista vain vihreät ovat suhtautuneet nihkeästi maatalouden kriisiin.
Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto totesi maatalouden ahdingosta, että ”Kannettu vesi ei kuitenkaan kaivossa pysy, edes vaalivuonna”.
Jälkikäteen Aalto on tosin selitellyt sanomisiaan ja todennut, että hän ei suoranaisesti vastusta maatalouden kriisipakettia. Aallon reaktio on ymmärrettävä, sillä vihreät ovat jäämässä täysin yksin maatalousvastaiseen leiriin.
Maatalouden heikosta kannattavuudesta ja tulevaisuuden näkymistä keskusteltaessa on yksi tärkeä osapuoli jäänyt kokonaan sivuun. Se on kaupan rooli.
Kauppa on pitänyt aina huolen omasta kannattavuudestaan. Sen siivu elintarvikkeiden myyntihinnasta on pysynyt halpuuttamisesta huolimatta korkealla tasolla.
Muutama sentti tai kymmenen senttiä tuottajahintoihin lisäisi merkittävästi viljelijöiden tuloja ja nostaisi monen maatilan kannattavuuden positiiviseksi.
Maanviljelijöiden kannattomuusongelmiin on olemassa yksinkertainen ratkaisu.
Muutama sentti tai kymmenen senttiä tuottajahintoihin lisäisi merkittävästi viljelijöiden tuloja ja nostaisi monen tilan kannattavuuden positiiviseksi.
Tuottajahintojen nostaminen edellyttäisi Suomessa toimivilta kauppaketjuilta solidaarisuutta kotimaista maataloutta kohtaan. Nykytilanteessa tämä on enemmän toiveajattelua kuin realismia.
Ennätyskuiva kesä ja sen aiheuttamat satovahingot eivät ole hetkauttaneet millään tavalla elintarvikkeita myyviä kauppaketjuja.
Silmiinpistävä piirre kaupan suunnalta on ollut syvä hiljaisuus.