Maakuntien paine auttaa viemään soten maaliin
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta on kehittynyt melkoinen jännitysnäytelmä eduskunnassa.
Media raportoi päivittäin sosiaali- ja terveysvaliokunnan kiihkeistä kokouksista, joissa eivät riitele enää pelkästään asiat vaan myös ihmiset. Juttujen mukaan valiokunnan jäseniä on nähty itkemässä eduskunnan käytävillä.
Selvää on, että valiokunta tekee työtään kovassa paineessa. Se ei ole mikään ihme, onhan kyseessä yksi Suomen historian suurimmista yhteiskunnallisista uudistuksista peruskoulu- ja kansanterveyslakien säätämisen jälkeen.
Miljardeja maksavat sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakuntien vastuulle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työ menee vielä eduskunnan perustuslakivaliokunnan syyniin. Vasta sen lausunnon perusteella valiokunta pääsee tekemään lopullisen mietinnön sotesta.
Eduskunnan suuren salin äänestyksiin päästään toivottavasti ennen joulua.
Eduskunnan jännitysnäytelmä jatkuu vielä monta viikkoa. Sen varjoon on jäänyt vähintään yhtä tärkeä valmistelutyö maakunnissa.
Tämä maakuntien valmistelu on uudistuksen onnistumisen kannalta jopa tärkeämpää kuin eduskunnan lainsäädäntötyö.
Maakunnista on jo pitkään välittynyt aivan toinen kuva kuin eduskunnasta.
Uudistusta valmistellaan hyvässä hengessä kaikkien puolueiden yhteistyöllä. Tuhannet ihmiset ovat tehneet hiki hatussa töitä, jotta maakunnat voivat ottaa mahdollisimman sujuvasti vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista.
Niinpä maakuntien päättäjien viestit Helsinkiin ovat varsin yhteneviä puoluekannasta riippumatta: tehkää tämä nyt valmiiksi, jotta päästään eteenpäin.
Ei voi olla myöskään opposition etu, että uudistus siirtyisi seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle.
Tämä maakunnista tuleva paine on toivottavasti se viimeinen vipusin, joka auttaa nykyistä eduskuntaa hyväksymään sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännön.
Ei siitä tule kerralla valmista ja täydellistä, mutta eduskunnassa oleva esitys tarjoaa riittävän pohjan uudistuksen tekemiselle.
Ei voi olla myöskään opposition etu, että uudistus siirtyisi seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle.
Vaikka esimerkiksi SDP nyt muuta vakuuttaa, lykkääntyminen veisi terän koko hankkeelta ja johtaisi taas vuosien tyhjäkäyntiin.
Kysymys alkaa olla koko poliittisen järjestelmän uskottavuudesta. Ei voi olla niin, että eduskunta toisensa jälkeen nostaa kädet pystyyn ja toteaa, ettei tästä mitään tule.
Jos lait saadaan valmiiksi ennen joulua, ensimmäiset maakuntavaalit voidaan järjestää toukokuussa samaan aikaan eurovaalien kanssa. Se olisi ilman muuta järkevin vaihtoehto.
Vaalien siirtyminen vaikkapa ensi syksyyn johtaisi siihen, että puolen vuoden sisällä pitäisi järjestää kolmet erilliset vaalit. Sitä eivät sen paremmin puolueet kuin äänestäjätkään jaksaisi.