Luottamuksen rapautuminen voi olla turvallisuusuhka
Professori Jarmo Limnell ja ministeri Jaakko Iloniemi julkaisivat torstaina kirjan, jossa he analysoivat Suomeen kohdistuvia uhkakuvia.
Limnell on yksi Suomen johtavia tietoturvan asiantuntijoita. Niinpä kirjassa ovat vahvasti esillä niin sanotun kyberturvallisuuden uhkakuvat, joista on saatu viime vuosina paljon näyttöä maailmalla.
Tunnetuin esimerkki on ulkopuolisten pyrkimys vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuonna 2016 sosiaalisen median kanavien avulla.
Iloniemi muistetaan puolestaan pitkän linjan diplomaattina. Hänen panoksensa näkyy kirjassa perinteisten, sotilaallisten turvallisuusuhkien käsittelyssä.
Kyberturvallisuudesta ja sotilaallisista uhkista on Suomessa käyty jo vilkasta keskustelua viime vuosina. Nyt olisi paikallaan nostaa esiin kolmas turvallisuusuhka, jota Limnell ja Iloniemi käsittelevät.
Kirjoittajat pitävät yhtenä vakavimmista turvallisuusuhkista viranomaisten toimintaan kohdistuvan luottamuksen heikentymistä tai sen tietoista heikentämistä.
Limnellin ja Iloniemen varoitus on paikallaan kahden tuoreen esimerkin valossa.
Poliisi on nauttinut Suomessa pitkään lähes jakamatonta luottamusta. Tätä luottamus on joutunut puntariin Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapauksen myötä.
Aarnio sai raskaan tuomion sotkeutumisesta itse huumekauppaan. Tapaus on edennyt hovioikeuteen.
Nyt entisiä ja nykyisiä poliisijohtajia on pilvin pimein syytteessä virka-aseman väärinkäytöstä tai valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sen vuoksi, etteivät aikanaan puuttuneet Aarnion toimintaan.
Ylimmän poliisijohdon rikosepäilyt voivat pidemmän päälle vaikuttaa siihen, miten kansalaiset suhtautuvat kadulla virkatehtäviään hoitavaan poliisiin.
Toinen tuore esimerkki on vihreiden tapa asettaa kyseenalaiseksi viranomaisten päätökset turvapaikanhakijoiden palauttamisesta.
Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri yritti taannoin estää Finnairin lentokoneen lähdön sillä perusteella, että koneessa oli poliiseja saattamassa käännytettyä turvapaikanhakijaa.
Vakavaksi asian tekee se, että vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto antoi tukensa eduskuntaryhmän työntekijän protestille. Näin lainsäätäjä antoi ymmärtää, että lakien nojalla tehtyjä viranomaispäätöksiä ei tarvitse noudattaa.
Suomi on säilynyt turvallisena maana suurelta osin sen ansiosta, että kansalaiset luottavat toisiinsa ja viranomaisiin.
Suomi on säilynyt turvallisena maana suurelta osin sen ansiosta, että kansalaiset luottavat toisiinsa ja viranomaisiin. Maailmalta löytyy maita, joissa joko ihmisten keskinäinen luottamus tai luottamus viranomaisiin horjuvat, pahimmassa tapauksessa molemmat. Esimerkit eivät houkuttele.
Viranomaisiin pitää voida luottaa, ei tietenkään sokeasti. Virheitä hekin tekevät.
Poliitikkojen tehtävä on tehdä mahdollisimman hyvää lainsäädäntöä. Sen jälkeen heidän pitää keskittyä varjelemaan luottamusta lakeihin nojaavaan viranomaistoimintaan.