Luontojärjestöjen avohakkuuvetoomus alkoi pöllöhuijausyrityksellä, ja se varjostaa nyt koko kampanjaa
Valokuva viattomasta pöllönpoikasestakin kelpasi pelinappulaksi luontojärjestöjen kampanjassa, joka vastustaa avohakkuita valtion metsissä.
Huijausyritys paljastui. Se mustaa nyt koko hanketta.
Kannon nokassa avohakkuualueella avuttoman näköisenä kököttänyt pöllönpoikanen kelpasi hetken aikaa Luonnonsuojeluliiton propagandallekin:
”Tätä avohakkuu tarkoittaa luonnolle ja lajeille”, Luonnonsuojeluliitto julkaisi twiitissään kuvan ja kehotti allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan avohakkuiden kieltoa.
Kuva sai paljon kauhistelijoita. Näin otsikoi esimerkiksi MTV:n uutissivusto:
”Liikuttava kuva: Piittaamattomat hakkuut murskaavat lentokyvyttömät poikaset hengiltä pesiinsä – rengastaja todistaa surullisia lintukohtaloita.”
Päivän, parin kuluttua paljastui kuitenkin, että murheellisen pöllönpoikasen kohtalo oli lavastettu.
Metsäkone ei ollut särkenyt pöllön pesää. Pesäpuu ja sen ympäristö oli jätetty päinvastoin koskematta. Kuvan ottanut lintujen rengastaja oli vienyt poikasen kannon nokkaan ja kuvannut sen siinä.
Täyttä varmuutta tapahtuneesta ei tosin ole saatu. Kuvaajakin on puhunut sekavasti. Sen hän on kuitenkin tunnustanut, että metsäkone ei ollut tuhonnut pesää.
Epäselväksi on jäänyt, oliko kuvaaja ottanut poikasen pesästä, vienyt kannolle ja palauttanut sen pesään vai oliko hän löytänyt pöllön maasta pesän läheltä. Tikapuut olivat kuitenkin olleet kenollaan pesäpuuta vasten.
Onneton tapahtuma joka tapauksessa.
Kansalaismielipiteeseen ja lainsäädäntöönkin saa vaikuttaa myös laajoilla ja suunnitelmallisilla kampanjoilla. Tällaisen ovat luontojärjestöt nyt käynnistäneet valtion metsissä suoritettavia avohakkuita vastaan.
Tässä ei ole moittimista. Suomessa saa hakata sitäkin oksaa, millä itse istuu.
Huijaaminen ja petkutus eivät kuitenkaan kuulu kansanvaltaiseen keskusteluun. Sitä paitsi ne yleensä paljastuvat. Huijari joutuu naurunalaiseksi, ja hänen asiansa menettää uskottavuuttaan.
Niin nytkin käy.
Jos Suomen metsien käyttöä rajoitettaisiin, hakkuut siirtyisivät sinne, missä metsien uudistaminen on olematonta.
Pöllöepisodilla voikin olla myös toisenlainen seuraus. Se saisi aktivoida niitä, joiden mielestä luontojärjestöt ovat väärässä. On käytävä vielä voimakkaampaan vastakampanjaan – mutta tosiasioiden pohjalta.
Silloin on hyvä valaista sitä, kuinka suomalainen metsätalous on myös luonnon näkökulmasta maailman parasta. Missään muualla ei huolehdita niin hyvin kuin Suomessa siitä, että uusi metsä kasvaa hakatun tilalle.
Muissa maissa tästä ei yleensä piitata ollenkaan.
Jos Suomen metsien käyttöä rajoitettaisiin, hakkuut siirtyisivät sinne, missä metsien uudistaminen on olematonta. Sellainen siirtymä veisi meiltä leipää suusta – ja edistäisi ilmastonmuutosta.