Linnan juhlat ovat nyt kaunis huomionosoitus raskaan vastuun kantaneille, mutta samalla vakava muistutus kaikille meille

Pääkirjoitus

Suomalaisten ehdoton suosikkitapahtuma, Linnan juhlat, järjestetään tänä vuonnakin, mutta koronapandemian varjossa. Niinpä juhlavastaanoton luonne poikkeaa täysin totutusta.

Juhlavastaanotto on nyt kaunis tunnustus erityisesti niille, jotka ”ovat tehneet työtä terveyden ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi koronapandemian aikana”, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö luonnehti keskiviikkona.

Mutta samalla juhlavastaanoton järjestelyt ovat vakava muistutus kaikille suomalaisille.

Pandemia ei ole ollenkaan ohi. Se voi vielä uhata jopa Linnan juhlien toteutumistakin. Kaikilta vaaditaan yhä toisten huomioimista, ymmärtämystä ja malttia.

VUOSI sitten itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto peruutettiin. Se korvattiin televisiolähetyksillä Presidentinlinnasta ja eri puolilta Suomea.

Myös nyt tapahtuman yllä leijui kysymysmerkki, kunnes presidentti itse kertoi järjestelyistä, joiden mukaisesti vastaanotto järjestetään.

Eritysesti kutsuttavien lista on aivan jotain muuta kuin tavanomaisesti. Ei arvovieraita, ei kansakunnan kermaa, ei juhlapukujen loistetta, ei perinteistä kättelyseremoniaakaan, joka on liimannut suomalaiset tv-ruutujen ääreen.

Noin 1800 armoitetun sijaan kutsut lähtevät nyt vain parille sadalle. Mutta juuri he ovatkin nyt kansakunnan ansioituneimpia.

”Me tiedämme, että terveydenhuoltohenkilöstö on ollut inhimillisesti äärimmäisen kovan työn ja vaivan edessä koko vuoden. Väistämättä mieleeni tulee Winston Churchillin eräässä toisessa yhteydessä toteama lausuma, joka kuului vapaasti näin: ’Harvoin on niin moni ollut kiitollisuuden velassa niin harvoille’. Tätä tunnelmaa haluamme myös muistettavan ja korostettavankin”, presidentti sanoi juhlajärjestelyistä kertoessaan.

Kutsuttujen joukossa on vapaaehtoistyöntekijöitä sekä muita vieraita, jotka ovat toiminnallaan edistäneet Suomen vahvuuksia.

”Vaikea korona-aika on osoittanut, että paljon on hyvin. Suomessa on paljon hyvää. Selviytyminen näin hyvin koronahaasteesta on osoitus siitä, että monet muutkin ammattiryhmät ovat joutuneet venymään. Myös ihmisten vapaaehtoinen toiminta on ollut tärkeää”, presidentti sanoo.

Noin 1800 armoitetun sijaan kutsut lähtevät nyt vain parille sadalle. Mutta juuri he ovatkin nyt kansakunnan ansioituneimpia.

PRESIDENTTIPARIN päätös on kaunis ele, jota varmasti koko kansakunta arvostaa. Koko maailman terveydenhuoltohenkilöstö on taistellut koronasodan etulinjassa kutsumuksensa ja ammattietiikkansa mukaisesti.

On oikein, että tämä työ tunnustetaan.

Mutta samalla valmistautuminen itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon on myös vakava muistutus siitä, että pandemia ei ole vielä läheskään ohi.

Ennätykselliset tartuntaluvut ja sairaanhoidon kuormittuminen taas äärirajoilleen kertovat, että ajatukset loppusuorasta, riittävästä rokotekattavuudesta ja rajoituksettomasta yhteiselosta ovat olleet liian optimistisia.

Siksi itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto saa nyt puhutella myös poikkeavilla järjestelyillään. On yhä välttämätöntä, että noudatamme pandemian alkuajoista asti toistettuja ohjeita.

Presidentin esimerkin mukaisesti.

Niin voimme turvata tärkeän kansallisen tapahtuman järjestämisenkin.