Lapsilisien tuntuva korotus olisi suuri apu perheille mutta myös koko tulevaisuuden Suomelle
Keskusta esitti eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa keskiviikkona kunnon korotusta lapsilisiin. Jokohan muutkin puolueet ymmärtävät?
Tärkeitä perusteita on kaksi: syntyvyyden romahdusmainen aleneminen ja osaa lapsiperheistä koetteleva köyhyys. Korjausta on löydyttävä.
Merkille pantavaa on, että eduskunta keskusteli lapsi- ja perhemyönteisemmästä Suomesta keskustan aloitteesta.
Yhtä lailla merkille pantavaa on, että perhepolitiikan aktivistit näyttävät löytyvän keskustan nuoresta poliitikkokaartista.
Mutta näin pitää ollakin. Keskusta on ollut johtava perhepuolue, lapset ovat tulevaisuutta, ja tulevaisuus on nuorten.
Profiilin korotus on siis paikallaan.
Vakavin peruste perhepolitiikan huomiolle on, että suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu tasapainoisen väestörakenteen ja tasapainoisen väestökehityksen pohjalle.
Kun syntyvyys laskee, entistä pienemmän joukon on työssäoloaikanaan rahoitettava yhteiskunnan palvelut – myös ikääntyvän väestön hoito- ja hoivakulut.
Järjestelmä toimii hyvin, kun ikäluokkien koko ei muutu dramaattisesti. Mutta nyt syntyvyys on laskenut voimakkaasti kohta vuosikymmenen ajan.
Kehitys panee esimerkiksi työeläkejärjestelmämme koville. Se kun toimii käytännössä niin, että työssä käyvä sukupolvi maksaa edellisen sukupolven eläkkeet. Vain murto-osa työeläkemaksuista rahastoidaan.
Kuka siis maksaa nykynuorten eläkkeet sitten, kun he poistuvat työelämästä?
Jos maksajia ei ole riittävästi, työeläkemaksuja on korotettava, eläkkeitä on pienennettävä, eläkkeelle siirtymistä myöhennettävä – tai paikattava vajetta maahanmuutolla. Ehkä tarvitaan kaikkia keinoja.
Siksi on hyvä, että erityisesti nuori sukupolvi kiinnostuu tosissaan syntyvyyden kehityksestä ja esittää korjausehdotuksia. Nehän ovat silloin asiantuntijoiden tekemiä.
Lapsilisien tuntuva korotus olisi selkeä vastaus toimeentulon epävarmuuteen ja myös lapsiperheköyhyyteen.
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitäneellä kansanedustaja Eeva Kallilla oli etevä perustelu: Kun syntyvyyden laskun takia lapsilisiin kuluu vähemmän rahaa, ”säästö” käytettäisiin lapsilisien tason parantamiseen. Pääministeri Antti Rinnekin tuntui kannattavan ajatusta.
Mutta on paljon muitakin keinoja vanhempainvapaiden uudistamisesta ja työn ja perheen tarpeiden sovittamisesta lähtien. Niitä on hallitusohjelmassa, ja niitä ovat esittäneet perhepoliittiset järjestöt. Asenteissakin on parantamista.
Lapsilisien tuntuva korotus olisi selkeä ja tepsivä toimi. Se olisi vastaus toimeentulon epävarmuuteen ja myös lapsiperheköyhyyteen. Samalla se kertoisi yhteiskunnan halusta puuttua asiaan muutenkin kuin vain toiveiden ja juhlapuheiden tasolla.
Tähän onkin päätetty jo puuttua – keskustan aloitteesta – nostamalla ensi vuonna pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja lapsilisiä. Mutta tarvitaan suurempi harppaus.
Virossa syntyvyys kääntyi selkeään kasvuun, kun lapsilisiä korotettiin merkittävästi. Tämä esimerkki saa kannustaa.
Jotkut tosin pitävät uutista syntyvyyden jyrkästä laskusta mainiona ja arvelevat sen auttavan ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Mutta tämä on lyhytnäköistä, eikä näitä asioita kannatakaan sekoittaa. Ilmastonmuutos voi johtaa katastrofiin, mutta rajusti laskeva syntyvyys aiheuttaa sen varmasti.
Silloin kaatuu suomalainen hyvinvointivaltio.