Lapsilisien tasokorotus ja kansaneläkkeen korjaus saisivat olla keskustan tavoitteissa ensi vaalikaudelle
Kun Juha Sipilän ykköshallitus on pannut valtiontaloutta kuntoon, Sipilän kakkoshallituksen ohjelmassa saisi olla vahvalla sijalla sosiaaliturvan kohentaminen muutamalla täsmätoimella.
Tähän voisi kohta olla varaa, edellyttäen tietysti, että julkista taloutta ei päästetä uudestaan rappion tilaan.
Täsmätoimiin kuuluisivat ainakin lapsilisien tasokorotus sekä kansaneläkkeen indeksileikkauksesta luopuminen ja myös sen tason tarkistus.
Ensi vaalikauden suuri ponnistus on sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Tästä kaikki puolueet ovat yhtä mieltä.
Nykyinen järjestelmä on laaja ja hyvin pirstaleinen. Juuri kukaan ei hallitse sen kokonaisuutta. Kun sitä on rakennettu vähän kerrassaan, se on kuin tilkkutäkki.
Siksi järjestelmää on uudistettava. Mutta kun tämäkin työ on jättimäinen, se ei valmistu hetkessä. Siksi nykyjärjestelmäänkin on edelleen tehtävä sellaisia muutoksia, jotka ovat välttämättömiä.
Lapsilisien tasokorotuksen puolesta puhuu ainakin kaksi perustelua.
Syntyvyys on laskenut Suomessa huolestuttavasti. Viimeksi sen sanotaan olleen näin alhaisen nälkävuosina.
Niistä on kulunut jo 150 vuotta.
Jokainen ymmärtää, mitä syntyvyyden voimakas lasku merkitsee. Jos trendi jatkuu, kansakunta on pulassa. Tekeviä käsiä ei muutaman kymmenen vuoden kuluttua ole tarpeeksi.
Toinen perustelu on henkilökohtaisempi. Viime aikojen tutkimukset osoittavat, että lapsiperheiden köyhyydestä on tullut yhä vakavampi ongelma ja nuoren syrjäytymisen yksi alkusyy. Harrastukset maksavat, yhdenmukaisen pukeutumisen paine on suuri, ja nuoren elämä vaatii monin muinkin tavoin rahaa.
Lapsilisien tasokorotus voisi osaltaan antaa tulevaisuuden uskoa perheille. Ja huomattavaa on, että pelkkä päätös sitoa lapsilisät uudestaan indeksiin ei riitä.
Kansaneläkettä saavat ovat puolestaan pienituloisimpia eläkeläisiä. Kansaneläke ja takuueläke turvaavat perustoimeentulon, jos työeläketurva jää pieneksi, tai sitä ei ole karttunut ollenkaan.
Täysi kansaneläke on yhdessä takuueläkkeen kanssa tänä vuonna 775,27 euroa. Kansaneläkkeen määrä pienenee työeläkkeen kasvaessa. Sitä ei enää makseta, jos työeläke on 1299,88 euroa (yksinäisellä) ja 1157,71 (parisuhteessa olevalla) kuukaudessa.
Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset on jätetty nyt tekemättä osana julkisen talouden tervehdyttämissuunnitelmaa. Se ulottuu vuoteen 2021.
Kaikkiaan kansaneläkettä maksetaan yli 600 000 suomalaiselle. Pienintä eläketurvaa eli myös täyttä takuueläkettä saa runsaat 100 000 eläkeläistä. Luvut tosin pienenevät kaiken aikaa, kun työeläke antaa eläketurvaa yhä useammalle.
Mutta kansaneläkkeen kohentamisen aihetta nyt on. Vähintään indeksileikkauksesta olisi ensi vaalikaudella luovuttava. Tarve korostuu siksikin, että pienituloiset eläkeläiset eivät hyödy verotuksen keventämisestä, kun heidän tulonsa eivät yllä verotettavien rajojen yli.
Onko lapsilisien tai kansaneläkkeen korottamiseen varaa? Ennen pitkää on, jos julkisen talouden tilaa ei päästetä uudestaan rappiolle, ja työllisyysastetta saadaan nykyisestäänkin nousemaan.
Mutta onko siis lapsilisien tasokorotukseen tai kansaneläkkeen tarkistamiseen varaa?
Ennen pitkää on, jos julkisen talouden tilaa ei päästetä uudestaan rappiolle ja työllisyysastetta saadaan vielä nykyisestäänkin nousemaan. Varat lapsilisiin ja kansaneläkkeisiinkin saadaan työn tuloksista. Mitä useampi on työssä, sitä enemmän on jaettavaa.
Niinpä on paikallaan jälleen kerran muistuttaa edesmenneen arvostetun vasemmistopoliitikon Outi Ojalan lausahduksesta:
”Vahva valtiontalous on köyhän paras turva.”
Olisi mainiota, jos nykypäivänkin vasemmistopoliitikot tunnustaisivat tämän.