Kurvinen toteuttaa keskustan pitkää linjaa koulutuspolitiikassa

Pääkirjoitus

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) julkisti maanantaina ehdotuksensa uusien koulutusvastuiden myöntämisestä yliopistoille ja ammattikorkeakouluille. Viralliset päätökset asiasta on tarkoitus tehdä ensi torstaina valtioneuvoston istunnossa.

Kurvisen julkistama lista on pitkä, kuten seuraavat poiminnot osoittavat:

Helsingin yliopisto saa oikeuden kouluttaa terveystieteiden maistereita, Itä-Suomen yliopisto diplomi-insinöörejä, Lappeenrannan-Lahden yliopisto LUT yhteiskuntatieteiden, hallintotieteiden ja valtiotieteiden maistereita sekä Åbo Akademi oikeustieteiden maistereita.

Lisäksi Lapin yliopisto saa laajentaa kasvatustieteiden opetustaan erityispedagogiikan ja erityisopettajakoulutuksen tutkinnoilla ja Turun yliopisto tekniikan koulutustaan sähkö- ja automaatiotekniikalla.

Yliopistojen lisäksi myös yhdeksän ammattikorkeakoulua eri puolilla Suomea saa uusia koulutusvastuita.

Ylipistojen ja ammattikorkeakoulujen sijaintipaikkojen perusteella voidaan todeta, että Kurvinen kertoi maanantaina hyviä uutisia lähes kaikille maakunnille.

Kurvinen on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, jossa ei ole tapana vähätellä omia saavutuksia. Niinpä hän luonnehtikin ehdotustaan maanantaina ”yhdeksi massiivisimmista korkeakoulutuksen laajennuksista Suomen lähihistoriassa”.

Suurille sanoille on tällä kertaa katetta, kun otetaan huomioon jo aiemmin tehdyt päätökset opiskelijapaikkojen lisäyksestä eri puolilla Suomea.

Kurvinen on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, jossa ei ole tapana vähätellä omia saavutuksia. Niinpä hän luonnehtikin ehdotustaan maanantaina ”yhdeksi massiivisimmista korkeakoulutuksen laajennuksista Suomen lähihistoriassa”.

Kurvisen pitkä lista jatkaa myös hänen puolueensa pitkää linjaa koulutuspolitiikassa. Maalaisliitto-keskusta vaikutti ratkaisevasti korkeakoululaitoksen laajennukseen 1950-luvulta lähtien. Oulun, Lapin ja itäisen Suomen yliopistojen olemassaolo voidaan laskea keskustan ansioksi.

Korkeakoululaitoksen alueellista laajennusta voidaan pitää koko aluepolitiikan onnistuneimpana hankkeena.

Perusteet koulutuksen alueelliseen laajentamiseen ovat pysyneet samana vuosikymmenestä toiseen. ” Koulutus on supervoima niin yksilön, alueiden kuin koko Suomenkin kannalta. Korkeakoulutuksen laajentamisella on valtava yhteiskunnallinen merkitys”, Kurvinen totesi maanantaina.

Kurvisen ehdotukset eivät ole syntyneet vain ministerin päässä vaan ne perustuvat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omiin hakemuksiin. Aivan kaikkien toiveita ministeri ei kyennyt täyttämään.

Ehdotukset saivat maanantaina kiittävän vastaanoton. Nekään eivät tohtineet moittia, jotka ovat aiemmin kauhistelleet Kurvisen puheita koulutuspolitiikan radikaalista suunnanmuutoksesta tällä vaalikaudella.

Keskustan piirissä on koko vaalikauden ajan tuskailtu, kannattiko hallitukseen lähteä raskaan vaalitappion jälkeen. Jos asiaa mitattaisiin pelkästään hallituksen tekojen takia, vastaus olisi myönteinen. Koulutuspolitiikka on tästä ehkä paras esimerkki.