Kuntavaalien siirrolle on vahvat perusteet
Oikeusministeriö päätti lauantaina esittää kuntavaalien siirtoa kesäkuuhun. Siirrolle on vahvat terveydelliset perusteet. Poliittisia motiiveja siirrolle on turha etsiä, koska niitä ei ole.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on joutunut kevään mittaan kovaan paineeseen, kun keskustelu vaalien siirrosta alkoi kiihtyä koronatilanteen pahenemisen vuoksi. Ministeriön virkamiehet esittivät jo alkuvuodesta vaalien siirtämistä, mutta niin puolueiden puheenjohtajat kuin puoluesihteeritkin tyrmäsivät ehdotuksen.
Henriksson päätyi omien sanojensa mukaan vaalien siirron kannalle vasta perjantaina nähtyään THL:n uusimmat koronalaskelmat. Niiden mukaan päivittäisten tartuntojen määrä voi ylittää jopa kymmenen tuhannen rajan huhtikuun puolivälissä, jolloin vaalit oli määrä järjestää.
Sittemmin on todettu, että THL:n laskelmissa ei otettu huomioon esimerkiksi maanantaina alkaneiden uusien rajoitusten vaikutuksia. Kokemukset muualta kuitenkin osoittavat, että kolmen viikon sulkutila ei todennäköisesti katkaise tartuntojen kasvua kovin nopeasti.
Näissä oloissa vaalien järjestäminen huhtikuun puolivälissä olisi ollut liian suuri riski niin äänestäjille kuin vaalivirkailijoillekin.
Pahimmillaan jopa tuhansilta äänestäjiltä olisi jouduttu eväämään äänioikeus koronakaranteenin vuoksi. Oikeusministeriön mukaan tällainen tilanne olisi voinut johtaa vaalien laillisuuden kaatumiseen valitusten kautta.
Kesäkuussa tilanteen pitäisi asiantuntijoiden mukaan olla selvästi parempi. Suurempi osa kansalaisista on ehditty rokottaa, ja tartuntamäärien pitäisi olla selvässä laskussa rajoitustoimien ansiosta.
Kesäkuun tilanteesta ei kellään ole täyttä varmuutta, joten siirtopäätös on altis arvostelulle. Oppositio onkin kritisoinut voimakkaasti oikeusministeriön toimintaa, ja kritiikkiä on tullut hallituspuolueidenkin edustajilta.
Halla-ahon vihjailuille ei ole mitään perusteita. Kyse onkin kyynisestä politikoinnista.
Kärkevintä kritiikkiä on kuultu perussuomalaisilta. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho on vihjaillut, että siirto johtuisi poliittisista syistä. Jotkut puolueet muka tarvitsevat lisäaikaa ehdokkaiden hankkimiseen.
Halla-ahon vihjailuille ei ole mitään perusteita. Kyse onkin kyynisestä politikoinnista. Perussuomalaiset arvioivat itselleen edulliseksi vastustaa siirtoa ainoana puolueena.
Toinen suuri oppositiopuolue kokoomus valitsi toisen taktiikan. Se myöntyi vaalien siirtoon mutta on sen jälkeen arvostellut voimakkaasti oikeusministeriä vaalien huonosta valmistelusta.
Oikeusministeriö kantaakin suurimman vastuun vaalien järjestämisestä. Kannattaa kuitenkin panna merkille, miten yksin Henriksson on jätetty hallituksessa vastaamaan ikävästä päätöksestä. Pääministeri Sanna Marin ei ole puolustanut maanantai-iltaan mennessä Henrikssonia edes twiitin vertaa.
Pääministerin sijasta oikeusministerin tueksi asettuikin maanantaina tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hän ilmoitti ymmärtävänsä siirtopäätöksen ja muistutti, ettei kyse ole lopulta kovin dramaattisesta asiasta.
Uudet valtuustot aloittavat työnsä elokuun alussa, kaksi kuukautta myöhemmin kuin huhtikuussa valitut valtuustot olisivat aloittaneet. Loppuvuodesta kukaan ei tätä siirtoa enää muista, Niinistö arveli.
On syytä vielä muistuttaa, että siirtopäätös ei tee Suomesta harvinaista poikkeusta. Kansallisia tai paikallisia vaaleja siirrettiin viime vuonna 75 maassa.
Euroopassa on lykätty kolmannes järjestettävistä vaaleista ja äänestysprosentit ovat yleensä laskeneet niissä vaaleissa, jotka on järjestetty aikataulun mukaan. Toki päinvastaisiakin esimerkkejä on. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleissa äänestysprosentti nousi koronasta huolimatta.
Kaikkien kannattaisi nyt keskittyä vaalien hyvään läpiviemiseen kesäkuussa. Sen jälkeen on aika miettiä vaalijärjestelmän kehittämistä niin, että siirtopäätös jää lajissaan viimeiseksi.