Kultarantakeskustelut raottivat presidentin ja pääministerin näkemyseroja EU:n yhteisvastuun kasvattamiseen

Pääkirjoitus

Presidentti Sauli Niinistö on luonut uuden perinteen suomalaiseen politiikkaan järjestämällä joka kesä korkean tason keskustelutilaisuuden Kultarannassa. Tänä vuonna keskusteluissa pohdittiin koronaviruksen vaikutuksia ja tapahtuma järjestettiin poikkeuksellisesti Ylen studiossa.

Poikkeuksellinen toteutus palveli ennen muuta kansalaisten tiedontarvetta. Televisionkatsojilla oli tilaisuus kuulla korkeatasoista pohdintaa siitä, miten koronavirus muuttaa maailmaa ja Suomea.

Yle ansaitsee tunnustuksen kahden tunnin ohjelman toteuttamisesta. Tulevaisuutta luotaavalle keskustelulle on selvästi tarvetta sen vuoksi, että päättäjät ovat tähän asti joutuneet keskittymään päällekaatuvien ongelmien hoitoon.

Kuten aina, koronaviruksenkin muovaamaan tulevaisuuteen sisältyy sekä uhkia että mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien puolelle luettiin keskusteluissa esimerkiksi niin sanotun digiloikan nopeutuminen ja etätyön kasvu.

Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa näki etätyön mahdollisuutena saada suomalaisiin yrityksiin kipeästi kaivattuja ulkomaisia asiantuntijoita.

Etätyö antaa mahdollisuuden myös tasapainoisempaan aluekehitykseen. Tästä muistutti Nordic West Officen johtava asiantuntija Anu Partanen.

Entinen pääministeri Esko Aho piirsi tulevaisuudesta nelivaiheisen tiekartan. Nyt on menossa koronaviruksen aiheuttaman terveyskriisin hoito. Seuraavaksi siirrytään talouskriisin voittamiseen. Sen jälkeen edessä on Ahon arvion mukaan sosiaalinen ja poliittinen kriisi.

Vasta näiden kolmen kriisin jälkeen siirrytään uuteen normaalitilanteeseen. Ahon viesti oli, että päättäjien pitäisi nyt jaksaa katsoa eteenpäin ja pohtia, millaisia ratkaisuja tulevaisuus vaatii.

Presidentti Sauli Niinistö otti yllättävän vahvasti kantaa EU-politiikkaan ottaen huomioon sen, että Suomessa siitä vastaa pääministeri, tällä hetkellä Sanna Marin (sd.).

Keskusteluissa pohdittiin myös maailmanpolitiikan tulevaisuutta, jota hallitsee Kiinan ja Yhdysvaltojen jännite ja kilpailu.  Se voi johtaa pahimmillaan siihen, että muut maat ja myös EU joutuvat päättämään, kumman kanssa ne liittoutuvat.

Presidentti Sauli Niinistö otti yllättävän vahvasti kantaa EU-politiikkaan ottaen huomioon sen, että Suomessa siitä vastaa pääministeri, tällä hetkellä Sanna Marin (sd.).

Niinistön ja Marinin puheenvuorot paljastivat merkittävän näkemyseron suhtautumisessa EU:n yhteisvastuuseen.

Niinistö varoitteli jälleen kerran velanoton kasvattamisesta ja vaati paluuta EU:n perussääntöihin, joiden mukaan kukin jäsenmaa vastaa omista veloistaan. Marin taas ymmärsi Saksan ja Ranskan tuoretta aloitetta, joka tarkoittaa käytännössä yhteisen vastuun kasvattamista.

Kysymys on tärkeä, koska koronakriisiä hoidetaan nyt kaikkialla ottamassa reippaasti lisää velkaa.

Julkisista puheenvuoroista voi päätellä, että jännite ulottuu myös hallituksen sisälle. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on suhtautunut yhteisvastuun lisäämiseen selvästi kriittisemmin kuin pääministeri.

Ylimpien valtioelinten edustajat varovat yleensä toistensa tontille astumista. Presidentti Niinistö ansaitsee nyt kuitenkin kiitoksen erittäin tärkeän kysymyksen nostamisesta keskusteluun.