Koululaisten kesälomien siirtämisestä on tehtävä laaja selvitys – vasta sen jälkeen on päätösten aika
Työ- ja elinkeinoelämän teettämän selvityksen mukaan koululaisten kesälomien siirtäminen kahdella viikolla lisäisi sekä kotimaista matkailua että ulkomaalaisten turistien matkailua Suomessa.
Matkailutulojen määrä kasvaisi selvityksen perusteella 219 miljoonalla eurolla.
Työpaikkojen kokonaismäärä nousisi 1 300 henkilötyövuoden verran. Kesätyöpaikoissa tämä tarkoittaisi 5 000 työpaikkaa. Uudet työpaikat sijoittuisivat pääosin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Ajatus kesälomien siirtämisestä ei ole uusi. Asia on ollut tapetilla aika ajoin, mutta sen läpiviemiseen ei ole löytynyt riittävästi poliittista tahtoa.
Kesälomien siirtoa on puolustettu taloudellisten syiden lisäksi sääolosuhteilla. Elokuussa Suomen ilmasto on yleensä lomien viettoon suotuisampi kuin kesäkuun ensimmäisinä viikkoina.
Muutostarvetta on perusteltu sillä, että muualla Euroopassa yleisin lomakuukausi on elokuu. Lomien siirron myötä Suomessa otettaisiin askel eurooppalaisempaan lomarytmiin.
Jos muutoksen kielteiset vaikutukset osoittautuvat koululaisten ja perheiden kannalta merkittäväksi, lomien myöhentämistä ei kannata toteuttaa.
Vaakakupin toisella puolella on lasten ja nuorten jaksaminen. Jo nyt monet oppilaat ja opettajat kokevat pitkän kevätlukukauden raskaana. Kevätkauden jatkaminen ei tätä tilannetta parantaisi – päinvastoin.
Vaikka työ- ja elinkeinoministeriön laskelmat osoittavat, että kesälomien siirtäminen on taloudellisesti viisasta, päätös siirrosta tai tekemättä jättämisestä ei voi perustua vain taloudellisiin arvoihin.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) korostikin, että siirron edut ja haitat on käytävä tarkasti läpi, ennen kuin päätöksiä ryhdytään tekemään. Koululaisten ja lapsiperheiden edun on oltava etusijalla.
Hallituksen tavoitteena on selvittää perin pohjin koululaisten kesäloman siirron yhteiskunnalliset vaikutukset. Tätä tavoitetta on helppo tukea.
Tähän asti huonojen ja hyvien puolien tarkastelu on jäänyt pahasti vajavaiseksi.
Jos hallituksen selvitys osoittaa, että kesälomien siirtäminen on järkevää koululaisten, koulujen työntekijöiden ja talouden kannalta, se on syytä toteuttaa. Jos muutoksen kielteiset vaikutukset osoittautuvat koululaisten ja perheiden kannalta merkittäväksi, lomien myöhentämistä ei kannata toteuttaa.
Tärkeintä on, että lomien siirron vaikutukset käydään läpi juurta jaksaen. Kun näin toimitaan, kesälomien siirtelyyn ei tarvitse palata muutaman vuoden välein.