Koronaväsymys turruttaa, mutta vielä pitää jaksaa
Suomi ja suomalaiset ovat selvinneet korona-ajasta poikkeuksellisen hyvin. Kansainvälisissä vertailuissa olemme pärjänneet kaikilla mittareilla mitattuna erinomaisesti. Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa on ollut erittäin vähän sekä tartuntoja, tehohoitoa tarvitsevia potilaita kuin virustautiin kuolleita.
Suomi ei ole menestynyt sattumalta tai vahingossa. Maan hallitus ja oppositio ovat olleet koronaepidemian toimenpiteistä muutamia pieniä irtiottoja lukuun ottamatta yhtä mieltä.
Päättäjien ja viranomaisten toimintalinja ja -ohjeet ovat olleet selkeitä. Tarvittavat toimenpiteet on tehty hyvissä ajoin.
Viime aikoina tähän rintamaan on tullut pieniä railoja. Näkemyseroja on näkynyt niin hallituksen sisällä kuin hallituksen ja opposition välillä.
Viranomaisten ohjeistuksissakin on toisiaan ollut tarpeetonta julkisuushakuista hätäilyä ja oman hännän nostamista. Lisämausteensa soppaan ovat tuoneet paikalliset päättäjät vahvoine mielipiteineen.
Näkemyserot eivät ole kovin suuria, mutta niillä on ollut väistämättä kielteinen vaikutus yleiseen ilmapiiriin. Erilaiset mielipiteet kuuluvat demokratiaan ja niitä pitää sietää myös epävarmassa maailmassa. Tärkeintä on, että isosta linjasta ollaan yhtä mieltä.
Huoli koronaepidemian pahentumisesta ei ole turha. Uudet koronamutaatiot ovat levinneet selvästi herkemmin kuin aikaisemmat versiot. Tämän vahvistavat pääkaupunkiseudun ja muutaman muun maakunnan hälyttävästi nousseet koronaluvut.
Pelkona on, että koronatapausten määrä kasvaa räjähdysmäisesti. Siksi tilanne on saatava korjattua nopeasti. Kokemukset maailmalta osoittavat, että hyvästä koronatilanne voi kääntyä nopeastikin huonompaan suuntaan, jos reagointi on hidasta.
Uusia rajoituksia on pakko ottaa käyttöön. Tartuntoja ei muuten saada kuriin.
Kansalaisten turnauskestävyys on nyt ankaralla koetuksella. Se ei ole ihme. Lähes vuoden kestänyt poikkeusaika on ollut monille henkisesti ja taloudellisestikin raskasta aikaa.
Hallitus päätti torstaina uusista järeistä toimenpiteistä epidemian torjumiseksi. Hallituksen viesti ei jätä epäilykselle sijaa. Suomi on jälleen kerran vakavan tilanteen edessä.
Suomen onni on se, että kansalaiset ovat ottaneet koronarajoitukset vakavasti. Samanlaista henkeä tarvitaan myös lähiviikkoina ja -kuukausina.
Kansalaisten turnauskestävyys on nyt ankaralla koetuksella. Se ei ole ihme. Lähes vuoden kestänyt poikkeusaika on ollut monille henkisesti ja taloudellisestikin raskasta aikaa.
Koronaturtumuksesta pitää päästä yli. Viranomaisten määräyksiä ei voi sivuuttaa väsymykseen vedoten. Vaihtoehtoa ei ole. Tai on, mutta ne ovat paljon huonompia.
Koronaviruksen leviäminen taittuu vain rajaamalla henkilökohtaiset kontaktit minimiin. Mitä nopeammin ja tehokkaammin tämä toteutuu, sitä nopeammin tauti saadaan taltutettua.
Suomessa ei ole jouduttu tekemään niin rajuja rajoitustoimenpiteitä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Täällä ei ole ollut esimerkiksi erittäin tiukkoja ulkonaliikkumiskieltoja tai -rajoituksia. Silti epidemia on saatu pidettyä kohtuullisen hyvin kurissa.
Päätökset eivät ole olleet pahasti ristiriidassa kansalaisten yleisen oikeustajun kanssa. Siksi niitä on noudatettu.
Koronarokotukset etenevät hitaasti mutta varmasti. Koronarokotuksen on suomalaisista saanut noin viisi prosenttia. Enemmänkin olisi rokotettu, jos rokotteita olisi tarjolla.
Ikävistä uutisista huolimatta katse on suunnattava rohkeasti eteenpäin. Parhaimmassa tapauksessa koronatilanne on kesällä jo paljon parempi. Sitä ennen tarvitaan suomalaista sisua – enemmän kuin vuosikausiin.