Koronakriisi muuttaa myös puoluepolitiikan rakenteita

Pääkirjoitus

Politiikan tekeminen ei ole koronaviruspandemian aikana helppoa. Kaikki poliittiset tilaisuudet ja tapaamiset on peruutettu kokonaan tai ne pidetään korkeintaan etäyhteyksien välityksellä.

Kun huomio on keskittynyt koronaepidemiasta selviämiseen, vain harvat ovat jaksaneet murehtia järjestötoimintaan liittyvistä kokouksista tai kuntavaaliehdokkaiden keräämisestä. Tämä on täysin luonnollista ja ymmärrettävää.

Poikkeustilanne koskee kaikkia puolueita. Kokouksista voimaantuvalle keskustaväelle tilanne on jopa muita puolueita pahempi.

Perinteiset tapaamiset tupailloissa, toreilla ja turuilla ovat jääneet tänä keväänä väliin. Piirikokoukset ja muut pienemmät kokoukset ovat siirtyneet myöhemmin sovittavaan ajankohtaan.

Keskustan verkkolähetykset ja kansanedustajien livelähetykset ovat tuoneet korona-aikana poliitikkoja lähemmäksi järjestöväkeä. Kasvavat kävijämäärät kertovat, että verkkolähetyksiä kohtaan on kiinnostusta ja kysyntää.

Virtuaaliset tapaamiset eivät kuitenkaan korvaa perinteisiä kohtaamisia, keskusteluja ja väittelyjä. Niiden kautta on myös vaikea löytää uusia jäseniä ja kannattajia. Kannatusalhossa olevalle hallituspuolueelle tilanne ei ole helpoin mahdollinen.

Kenelläkään ei ole vielä vastausta siihen, milloin poikkeusaika päättyy.

Helppoa ei ole myöskään oppositiopolitiikan harjoittaminen. Hallituksen koronatoimet nauttivat tutkimusten mukaan kansalaisten suurta luottamusta.

Suomessa koronapandemia on saatu pidettyä kurissa erittäin hyvin. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi kuuluu koronan vastaisessa taistelussa maailman eliittiin.

Uskottavan vaihtoehdon tarjoaminen hallituksen politiikalle vaatii oppositiolta hyvää mielikuvitusta.

Kenelläkään ei ole vielä vastausta siihen, milloin poikkeusaika päättyy. Pahimmassa tapauksessa vaara on kokonaan ohi vasta vuosien päästää.

Kesän kaikki suuret tapahtumat, konsertit ja teatteriesitykset on jo peruttu. Urheilusarjat ympäri maailmaa ovat määrittelemättömällä tauolla.

Epävarmuus kalvaa myös syksylle siirrettyjä puoluekokouksia. Jos hallitus ei höllennä kesän aikana isoja yleisötilaisuuksia koskevia määräyksiä, puoluekokousten järjestäminen voi viivästyä entisestään.

Keskustan puoluekokoukset ovat kooltaan massiivisia tapahtumia muiden puolueiden vastaaviin kokouksiin verrattuna.

Parhaimmillaan yli 4 000 henkeä paikan päälle vetävän kokouksen koollekutsumisessa on käytettävä suurta harkintaa. Jos koronaepidemian uhka ei ole hellittänyt riittävästi, puoluekokousta on siirrettävä toisenkin kerran.

Keskustan puoluekokouksen osallistujista moni kuuluu ikänsä puolesta riskiryhmään. Tämä riski on syytä ottaa huomioon puoluekokousjärjestelyjä ja sen aikatauluja päätettäessä.