Koronaepidemia on otettava tosissaan, mutta sen hintalappu ei voi olla kohtuuton

Pääkirjoitus

Koronavirustartuntojen määrä on noussut Suomessa selvästi viime viikkojen aikana. Uusia tapauksia on todettu isoina ryppäinä muutamilla paikkakunnille.

Huomionarvoista on, että uusista tartunnoista merkittävä osa on todettu alle 30-vuotiailla henkilöillä. Tämän on arveltu johtuvan muun muassa opiskelijajuhlista ja muusta vapaa-ajan toiminnasta, joihin nuoret aikuiset ovat osallistuneet.

Lohdullista tilanteessa on se, että koronapotilaita osataan hoitaa nyt paljon paremmin ja tehokkaammin kuin vielä keväällä. Tätä kuvaa hyvin se, että tehohoitopotilaiden ja kuolleiden määrä on selvästi alhaisempi kuin epidemian alkuvaiheessa.

Kansalaisten huoli koronaviruksen toisesta aallosta on tuoreiden uutisten myötä kasvanut merkittävästi. Tämä on ymmärrettävää. Samalla on hyvä kuitenkin muistaa, että Suomen koronaluvut ovat maltilliset muuhun maailmaan ja kevään tilanteeseen verrattuna.

Tänä syksynä todettujen koronatapausten määrää ei voi verrata suoraan viime kevään lukuihin, sillä testauskapasiteetti on tällä hetkellä moninkertainen. Vaikka tartuntaluvut näyttävät tällä hetkellä varsin suurilta, tilanne on Suomessa huomattavasti parempi kuin kriisin alkuvaiheessa.

Toimenpiteet koronan ehkäisemiseen eivät ole sen sijaan ole muuttuneet. Turvavälit, huolellinen käsien pesu ja desifiointi sekä yskiminen hihaan ovat edelleen tehokkain tapa välttää korona.

Nyt tähän listaan on tulossa myös kasvomaskien käyttö julkisissa liikennevälineissä ja tiloissa. Kasvomaskien käyttö on suositeltavaa erityisesti alueilla, joissa tartuntojen määrä on kasvussa.

Vaikka Suomen viranomaiset ja hallitus tekevätkin päätöksiä terveys edellä, toimenpiteiden on oltava sellaisia, että ne eivät aiheuta kohtuuttomia seurauksia yhteiskunnalle.

Alueelliset suositukset ja ohjeet ovatkin nyt koronakriisin taltuttamisessa keskeisessä roolissa. Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa laittaa koko maata kiinni samalla tavalla kuin keväällä.

Vaikka Suomen viranomaiset ja hallitus tekevätkin päätöksiä terveys edellä, toimenpiteiden on oltava sellaisia, että ne eivät aiheuta kohtuuttomia seurauksia yhteiskunnalle. Sillan rakentaminen koronakriisin yli on toteuttava kestävällä tavalla.

Viranomaisten rinnalla myös medialla on tärkeä rooli koronakriisin viestimisessä. Uutisoinnissa on syytä pitää tiukasti faktat kohdillaan ja välttää paniikin lietsomista kansalaisten keskuudessa.

Hallitus sai keväällä ja kesällä koronakriisin hoidosta ansaitut kiitokset. Samanlaista myötäsukaisuutta tuskin on enää luvassa, jos tilanne kääntyy huonompaan suuntaa.

Tasapainon löytäminen kansalaisten terveyden ja taloudellisen kestokyvyn välillä on enemmän kuin haastavaa.

Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos ennakoi, että osa kansalaisista on sitä mieltä, että hallituksen toimet koronan hoidossa ovat riittämättömiä ja niissä painotetaan liikaa taloudellisia tekijöitä. Toinen puoli on taas sitä mieltä, että hallituksen toimet ovat ylimitoitettuja suhteessa niiden vaikuttavuuteen ja tehdyt päätökset tekevät suurta hallaa Suomen taloudelle.

Tässä tilanteessa hallituksella on oltava rohkeutta tehdä tasapainoisia päätöksiä. Päätöksiä, joita se voi puolustaa pystypäin. Päätöksiä, jotka pitävät Suomen talouden rattaat pyörimässä ja kansalaiset terveenä.