Kokoomus lämmitti keskustan työreformin ehdotuksen ansioturvasta

Pääkirjoitus

Kokoomus on oppositiossa ryhtynyt kannattamaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille palkansaajille kassan jäsenyydestä riippumatta. Linjan tarkistuksesta kertoi ensimmäisenä kansanedustaja Elina Lepomäki viime perjantaina Helsingin Sanomien haastattelussa.

Lepomäki muistutti olleensa mukana työryhmässä, joka ideoi vuonna 2015 ansioturvan laajentamista.

Ajatus ei ole kuitenkaan aivan näin uusi. Poliittinen tekijänoikeus yleisestä ja yhtäläisestä ansioturvasta taitaa kuulua keskustalle.

Keskusta esitti ennen vuoden 1999 eduskuntavaaleja laajaa työreformia. Hankkeen ideoi silloinen puheenjohtaja Esko Aho. Nimi viittasi maalaisliiton ajamaan maareformiin vuoden 1918 sisällissodan jälkeen.

Työreformiin sisältyi myös ehdotus pakollisesta työttömyysvakuutuksesta, jossa kaikki työikäiset olisivat vakuutettuja työttömyyden varalta. Palkansaajien ohella tähän olisivat päässeet mukaan myös yrittäjät.

Keskustan ehdotukseen sisältyi myös selkeä rahoitusmalli. Työttömyysturvaan olisi kuulunut vähimmäisturvaosuus, jonka rahoittamisesta olisi vastannut valtio. Sen päälle olisi tullut ansio-osuus, jota työntekijä olisivat maksaneet palkastaan. Työnantajat olisivat samoin maksaneet omaa maksuaan.

Työreformin useat kohdat ärsyttivät ay-liikettä. Työttömyysturvan osalta vastarintaa viritti ajatus, että erillisiä työttömyyskassoja ei olisi enää tarvittu.

Keskustan kannatus vahvistui reilusti vuoden 1999 vaaleissa, mutta puolue jäi kuitenkin niukasti kakkoseksi SDP:n jälkeen ja jatkoi oppositiossa. Puolue teki sen jälkeen pesäeroa ohjelmaansa. Ahon seuraaja Anneli Jäätteenmäki ei työreformia enää ajanut.

Sittemmin monet työreformin ehdotukset ovat toteutuneet. Työttömyysturvankin uudistus nytkähti eteenpäin Antti Rinteen hallituksen ohjelmaneuvotteluissa runsas vuosi sitten.

Hallitusohjelman mukaan siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tehdään tällä hallituskaudella jatkoselvitys.

Kaikki palkansaajat rahoittavat veroillaan ansioturvaa, mutta vain kassojen jäsenet saavat ansiosidonnaista päivärahaa työttömiksi joutuessaan.

Perusteet yleiseen työttömyysturvaan siirtymiselle ovat samat kuin työreformin aikoihin 1990-luvulla. Kaikki palkansaajat rahoittavat veroillaan ansioturvaa, mutta vain kassojen jäsenet saavat ansiosidonnaista päivärahaa työttömiksi joutuessaan.

Kassojen jäsenet rahoittavat ansioturvasta vain viisi prosenttia omilla maksuillaan.

Myös uudistuksen vastustuksen syyt ovat samat kuin aina ennenkin. Ay-liike haluaa varjella nykyjärjestelmää kassojen ja ammattiliittojen tiiviin kytkennän vuoksi.

Liittymällä ammattiliittoon palkansaajat liittyvät yleensä myös sen työttömyyskassaan.

Poikkeuksen muodostaa Yleinen työttömyyskassa YTK eli niin sanottu Loimaan kassa, joka tarjoaa pelkästään työttömyysturvaa ilman ay-kytkentää. Siinä on nykyään jo lähes puoli miljoonaa jäsentä, lähes 20 prosenttia palkansaajista. YTK onkin ylivoimaisesti suurin kassa.

Ay-liike pelkää jäsenpohjansa murenemista, jos kassajärjestelmä korvattaisiin yleisellä työttömyysvakuutuksella. Tätä pelkoa ei kuitenkaan ääneen lausuta. Sen sijaan ay-johtajat sanovat pelkäävänsä työttömyysturvan heikennyksiä, jos järjestelmä ulotetaan kaikille palkansaajille.

Koronakriisi kärjisti nykyisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuutta. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on muistuttanut, että ansioturvan ulkopuolelle jäi tänä keväänä lomautusten ja irtisanomisten seurauksena jopa 30 000 palkansaajaa, jotka eivät mitenkään voineet varautua koronakriisiin.

Kuriositeettina voidaan mainita, että koronakriisi edisti työreformin ajatusta työttömyysturvan ulottamisesta myös yrittäjille.

Eduskunta hyväksyi huhtikuussa hallituksen esityksen, jonka mukaan yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi.

Nähtäväksi jää, onko aika nyt kypsä työreformin toteuttamiselle myös työttömyysturvan osalta.