Kiista irtisanomislaista pohjustaa eduskuntavaalien asetelmia
Juha Sipilän hallitus sai äänin 101-73 luottamuslauseen hallituksen työllisyyspolitiikkaa koskevassa eduskunnan tiedonantoäänestyksessä keskiviikkona.
Hallituksen tuki ylitti hallituksen ja opposition perinteisesti tiukan rajalinjan, sillä yhteensä viisitoista opposition kansanedustajaa äänesti joko hallituksen luottamuksen puolesta tai tyhjää.
Pääministeri Sipilä tulkitsi äänestyksen tulosta niin, että hallituksella on eduskunnan vahva tuki niin sanotun irtisanomislain valmistelulle. Sillä helpotettaisiin henkilöperusteista irtisanomista alle kymmenen hengen yrityksissä.
Samalla Sipilä toivoi malttia ammattiliitoilta, jotka ovat protestoineet poliittisilla lakoilla lain valmistelua vastaan.
Keskiviikon äänestys ei ainakaan välittömästi muuttanut ammattiliittojen protestisuunnitelmia, päinvastoin. JHL ilmoitti kahden päivän lakosta ensi viikon alussa. Tehy ja Super ilmoittivat puolestaan vuoronvaihtokielloista.
Protestirintaman kärkeen astuivat siis tässä vaiheessa julkisen sektorin naisvaltaiset liitot. Perjantaina kuullaan teollisuuden suurimman ammattiliiton Teollisuusliiton suunnitelmista.
Keskiviikon äänestyksen jälkeen hallituksen ja ay-liikkeen riita onkin entistä pahemmin juntturassa. Kumpikaan osapuoli ei voi perääntyä kasvojaan menettämättä.
Sipilä väläytti tiistaina televisiostudiossa vaihtoehtoa irtisanomislaille. Hän ehdotti SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle eduskunnan käsittelyssä olevan työaikalain muutosta niin, että myös järjestäytymättömät yritykset ja työntekijät saisivat soveltaa paikallisesti työehtosopimusten joustopykäliä.
Rinne ei tarjoukseen tarttunut vaan kehotti Sipilää neuvottelemaan asiasta työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Työaikalain muutosta valmisteltiin kolmikantaisesti, mutta yksimielisyyttä ei syntynyt. Kiista kilpistyi lopulta siihen, kuka saisi edustaa työntekijöitä paikallisessa sopimisessa. Ay-liike piti kiinni siitä, että vain liittojen luottamusmiehillä olisi neuvotteluvaltuus. Yrittäjät toivoivat, että työntekijät voisivat keskenään sopia, kuka heitä edustaa.
Tämä riita on ay-liikkeelle periaatteellisesti kenties vielä tärkeämpi kuin irtisanomislain kiista. Siksi ammattiliitot tuskin tarttuvat Sipilän tarjoukseen.
Keskiviikon äänestyksen jälkeen hallituksen ja ay-liikkeen riita onkin entistä pahemmin juntturassa. Kumpikaan osapuoli ei voi perääntyä kasvojaan menettämättä.
Kyse on nyt siitä, miten pitkälle ay-liike on valmis viemään protestinsa. Kansalaisten mitta voi täyttyä, jos poliittiset lakot alkavat oikeasti häiritä arkipäivää. Ennen pitkää syntyy myös keskustelu siitä, kuinka raskaat poliittiset mielenosoitukset ovat ylipäätään mahdollisia silloin kun työehtosopimukset ovat voimassa.
Kiistassa luodaan myös asetelmia ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Yksi politiikan perussääntö on, että vaaleissa hyötyvät ne, joiden välille tiukin jännite syntyy.
Pääministeri Sipilän ja oppositiojohtaja Rinteen väittely keskiviikon A-studiossa oli tässä suhteessa oireellinen. Keskusta on noussut Sipilän ansiosta tässä kiistassa SDP:n ja ay-liikkeen vastapooliksi.
Tämä asetelma voi hyödyttää myös keskustaa vaalitaistelussa, jos puolueen omat rivit pysyvät koossa.