Keskustaväen yksimielinen tuki hallitusohjelmalle ja sopuisat ministerivalinnat ovat hyvä merkki
Keskusta lähtee mukaan Antti Rinteen (sd.) johtamaan viiden puolueen hallitukseen. Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksen päätös hallitukseen osallistumisesta oli lopulta yksimielinen.
Puheenjohtaja Juha Sipilä luonnehti hallitusohjelmaa ”varsin keskustalaiseksi”. Tähän arvioon yhtyivät lähes kaikki puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän jäsenet.
Keskustan tie hallitukseen ei ollut itsestäänselvyys. Raastavan eduskuntavaalitappion jälkeen puolue oli jo kovaa vauhtia matkalla kohti oppositiota.
Näihin suunnitelmiin tuli muutos, kun sekä SDP:n että vasemmistoliiton johto vetosivat voimakkaasti keskustaan, jotta se lähtisi mukaan hallitusneuvotteluihin. Se, että SDP:n leirissä haikailtiin enemmän keskustan kuin kokoomuksen suuntaan, oli keskustalle iloinen yllätys ja kokoomukselle taas iso järkytys.
Keskustan päätös lähteä hallitusneuvotteluihin ei ollut helppo. Osa puolueväestä liputti erittäin vahvasti oppositioon menemisen puolesta.
Puheenjohtaja Juha Sipilän oivallus kysyä puolueen keskeisiltä vaikuttajilta mielipidettä hallitusneuvotteluihin osallistumisesta oli ratkaiseva käänne. Puolueväen antama vahva tuki neuvotteluihin yhdistettynä kymmeneen kynnyskysymykseen antoivat hallitusneuvottelijoille erittäin vahvan selkänojan.
Muut hallitusneuvotteluissa mukana olleet puolueet tiedostivat, että keskustan neuvotteluvara kynnyskysymysten osalta oli erittäin ohut. Tämä näkyi selvästi lopullisessa hallitusohjelmassa.
Yhteishenkeä vahvisti se, että keskustan eduskuntaryhmän kaikki jäsenet olivat tiiviisti mukana hallitusneuvotteluissa. Toisin kuin muissa hallituspuolueissa yksikään keskustan edustaja ei kokenut jäävänsä neuvottelujen ulkopuolelle.
Keskusta on uudessa punamultahallituksessa paljon vartijana. Tämä korostuu työllisyys- ja talouspolitiikassa.
Keskusta on uudessa punamultahallituksessa paljon vartijana. Tämä korostuu työllisyys- ja talouspolitiikassa.
Suomen talous saatiin keskustan johdolla kuntoon viime vaalikaudella. Edellisen hallituksen työn ansioista uusi hallitus pystyy toteuttamaan nyt sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa politiikkaa.
Hallitusohjelmaan kirjattujen uudistusten ja menolisäysten toteuttaminen edellyttää työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin. Keskustan tehtävänä on valvoa, että nämä tavoitteet toteutuvat ja maan taloutta hoidetaan jatkossakin vastuullisella tavalla.
Puoluehallituksen, eduskunta- ja europarlamenttiryhmän yhteiskokouksessa valituilla keskustaministereillä on puolueen etujen valvomisessa keskeinen rooli.
Keskustan ministereiden valintaprosessiin kohdistui paljon ulkopuolisia paineita. Puheenjohtajan tehtävästä syyskuussa luopuvan Juha Sipilän rooli ei ollut kadehdittava. Hänen oli puolueen sääntöjen mukaan tehtävä esitys ministereistä.
Valinnan helpottamiseksi Sipilä pyysi eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen jäseniä etukäteen kertomaan omat viisi ministerisuosikkiaan. Oman esityksensä Sipilä teki saamansa äänestystuloksen pohjalta.
Valinnoissaan Sipilä painotti kyselyn tuloksen ohella henkikohtaista pätevyyttä, alueellista tasapainoa ja sukupuolijakaumaa.
Toisin kuin useimmat etukäteen ennustivat, ministerivalinnat tehtiin sopuisasti ilman äänestyksiä. Näin kävi siitä huolimatta, että sopivia ehdokkaita olisi ollut jokaiselle ministerin paikalle useampia.
Keskustan kannalta on myönteistä, että puolueelta löytyy ammattitaitoisia henkilöitä ministerin tehtäviin selvästi enemmän kuin paikkoja on tarjolla. Tämä on keskustan tulevaisuuden kannalta hyvä merkki.
Vähintään yhtä hyvä singnaali on se, että puolueen eduskuntaryhmä ja puoluehallitus pystyvät tekemään vaikeita henkilövalintoja hyvässä yhteishengessä.