Keskustan puoluevaltuustolla pohdinnan paikka
Keskustan puoluevaltuusto kokoontuu ensi viikonvaihteessa Rovaniemellä kaksijakoisissa tunnelmissa. Kokouksen pitäisi puhaltaa tuulta aluevaalikampanjan purjeisiin, mutta tunnelmaa latistavat kahdentoista prosentin kieppeille jymähtäneet kannatusluvut.
Tuoreimman, Helsingin Sanomien keskiviikkona julkaiseman gallupin mukaan keskustan kannatus oli pudonnut 11,9 prosenttiin. Laskua kuukauden takaisesta mittauksesta oli 0,6 prosenttiyksikköä.
Kolmen kärki on samalla karannut entistä kauemmaksi. Ykköstilaa HS:n gallupissa piti kokoomus 21,1 prosentin tuella. Seuraavina tulivat SDP (19,4 %) ja perussuomalaiset (18 %). Keskustan ero kolmanteen tilaan venähti näin jo reiluun kuuteen prosenttiyksikköön.
HS:n luvut ovat samansuuntaisia Ylen mittausten kanssa.
Kesäkuun kuntavaaleissa keskusta menestyi selvästi paremmin kuin gallupeissa ja ylsi kolmoseksi niukasti ennen perussuomalaisia. Samanlaista tulosta toivotaan nytkin.
Keskustan valtakunnallinen kannatus aluevaaleissa nouseekin selvästi gallupien yläpuolelle jo pelkästään siitä syystä, että vaaleja ei järjestetä Helsingissä lainkaan. Pääkaupunki vastaa jatkossakin itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidensa järjestämisestä.
Tammikuun aluevaalit voivat kuitenkin antaa keskustalle piristysruiskeen vuoden 2023 eduskuntavaaleja ajatellen.
Tosiasia kuitenkin on, että keskustan valtakunnallinen kannatus on jumittunut historiallisen alhaiselle tasolle. Jäljelle on jäänyt kaikkein uskollisimpien kannattajien joukko. Suuri osa puolueen aiemmista äänestäjistä on vetäytynyt katsomoon tai siirtynyt tukemaan muita puolueita.
Keskustan on joko lähdettävä hallituksesta ilman teatraalisia uhkauksia tai tehtävä siellä parhaansa vaalikauden loppuun asti.
Puolueiden mielikuvaa mittaavat tutkimukset tukevat johtopäätöstä, että keskustan profiili on jäänyt kansalaisille epäselväksi.
Äänestäjien on ollut ilmeisen vaikea mieltää keskustan lähtöä vuoden 2019 raskaan vaalitappion jälkeen hallitukseen, jonka yleisväri on vielä kovin erilainen verrattuna edellisellä kaudella maata hallinneeseen Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen.
Keskustan luottamusta eivät ole lisänneet hallituspuolueiden väliset riidat. Kiistojen vakavuusaste on vain kasvanut vaalikauden aikana. Keskiviikkona hallitus joutui jo äänestämään suhtautumisesta EU:n metsäpolitiikkaan.
J. K. Paasikiven tunnetun sanonnan mukaan tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Keskustan puoluevaltuuston pitäisi kyetä umpirehelliseen keskusteluun siitä, mikä mättää ja miten kannatus voidaan kääntää nousuun.
Keskustan opiskelijajärjestö KOL näytti jo mallia viime viikonvaihteen liittokokouksessaan. Opiskelijoiden mielestä Sanna Marinin (sd.) hallituksen eväät on syöty.
KOL:n nykyinen puheenjohtaja Eveliina Leskelä vaati puoluevaltuustolta ”ytimiin pureutuvaa raatorealistista keskustelua hallituksen ja hallituspohjan toimintakyvyn edellytyksistä”.
Opiskelijat eivät ole ajatuksineen yksin. Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan monet keskustan kansanedustajatkin ovat lopen kyllästyneitä jatkuviin kahakoihin muiden hallituspuolueiden, erityisesti vihreiden kanssa.
On kuitenkin hyvä tiedostaa, että uhkaukset hallituksesta lähdöstä ovat menettäneet jo tehonsa kansalaisten ja myös hallituskumppanien silmissä. Keskustan on joko lähdettävä hallituksesta ilman teatterieleitä tai tehtävä siellä parhaansa vaalikauden loppuun asti.
Keskustan piirien edustajilla on mahdollisuus ja oikeastaan velvollisuuskin ottaa puoluevaltuustossa kantaa siihen, kumpi tie valitaan.