Keskustan kädenjälki näkyy vahvasti vaalikauden viimeisessä budjetissa
Tavan mukaan kaikki hallituspuolueet kehuivat kilvan keskiviikkona valmistunutta budjettiesitystä. Kaikkein vahvimmin budjetissa näkyy kuitenkin keskustan kädenjälki.
Keskusta sai budjettiriihessä läpi kolme suuren luokan periaatteellista ratkaisua ja lukuisia pienempiä mutta yhtä lailla tärkeitä päätöksiä.
Ensimmäisenä voidaan nostaa esiin hallituksen veroratkaisut.
Yleisiä tuloverokevennyksiä ei tarvinnut tehdä, koska työttömyysvakuutusrahasto päätti ennen budjettiriihtä leikata sekä työnantajien että työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuja 0,4 prosenttiyksiköllä.
Maksualennukset korvasivat kilpailukykysopimuksesta johtuvat eläkemaksujen korotukset. Tämä varmisti, että kenenkään palkansaajan verotus ei kiristy.
Sen sijaan hallitus päätti keventää pienituloisten verotusta sadalla miljoonalla eurolla. Keskustan esityksen mukaisesti kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan 60 miljoonan euron edestä. Työtulovähennystä korotetaan 40 miljoonalla eurolla.
Lisäksi eläkeläisten verotusta kevennetään 30 miljoonalla eurolla.
Toiseksi keskustan voitoksi voidaan nostaa jo viime kevään kehysriihessä tehty päätös, jolla pienimmät sosiaalietuudet kuten sairauspäiväraha ja vanhempainpäiväraha nostetaan työmarkkinatuen tasolle. Tämä merkitsee 80 euron korotusta näihin etuuksiin.
Keskusta ajoi edellisellä pääministerikaudellaan läpi näiden vähimmäisetuuksien nostamisen työmarkkinatuen tasolle. Viime vaalikauden sinipunahallitus purki kytkennän, jonka keskusta sai nyt taas palautettua.
Keskustassa on tapana muistuttaa Santeri Alkion testamentista, joka velvoitti muistamaan köyhän asiaa. Nyt sitä muistettiin juhlapuheiden sijasta käytännön päätöksillä.
Kolmantena suurena periaatepäätöksenä keskusta voi merkitä tililleen maatalouden kriisipaketin. Siihen osoitettiin yhteensä noin 90 miljoonaa euroa eli selvästi enemmän kuin julkisuudessa uskallettiin odottaa.
Ansio tästä ratkaisusta kuuluu totuuden nimissä paitsi muillekin hallituspuolueille myös eduskunnan oppositiolle, joka vihreitä lukuunottamatta ymmärsi maatalouden kriisin vakavuuden.
Kaikkein suurimpana keskustan saavutuksena voidaan pitää kuitenkin viime vaalien iskulauseen ”Suomi kuntoon” toteutumista.
Poliittinen yksimielisyys nojaa tässä myös vahvaan kansalaismielipiteeseen. Hälyttävät uutiset ilmastonmuutoksen etenemisestä ovat herättäneet kansalaiset huomaamaan kotimaisen ruoantuotannon tärkeyden.
Ilmastonmuutos heikentää viljelyolosuhteita monilla tärkeillä tuotantoalueilla eri puolilla maailmaa. Siksi olisi anteeksiantamatonta antaa suomalaisen maatalouden näivettyä.
Hallitus teki nyt maatalouden hyväksi kaiken, mitä poliittisilla päätöksillä on EU-Suomessa tehtävissä.
Kuten tuottajajärjestö totesi eilen, tämä ei riitä kriisin ratkaisuun vaan viljelijöiden on saatava enemmän rahaa markkinoilta. Tässä suhteessa odotukset kohdistuvat nyt vuorineuvos Reijo Karhisen selvitystyöhön, joka valmistuu vuodenvaihteessa.
Keskustan pieniä mutta tärkeitä saavutuksia ovat esimerkiksi alueellisen kuljetustuen ja yksityisteiden valtionavustusten korotukset.
Kaikkein suurimpana keskustan saavutuksena voidaan pitää kuitenkin viime vaalien iskulauseen ”Suomi kuntoon” toteutumista.
Pääministeri Sipilä tiivisti hallituskauden saavutukset keskiviikon budjetti-infossa muistuttamalla hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin, velaksi eläminen loppuu, valtion velan osuus kansantuotteesta putoaa alle 60 prosenttiin ja kokonaisveroaste jopa alenee kaksi prosenttiyksikköä.
Hallituksen saavutusten listalta puuttuu enää sote-uudistus, jonka Sipilä muistutti olevan eduskunnan käsissä. Sekin on jo sikäli maalissa, että oppositiota myöten kaikki tunnustavat, että suunnilleen hallituksen esittämältä pohjalta uudistus pitää tehdä. Siksi olisikin järkevää tehdä se mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.