Keskustan järjestöväeltä odotetaan suuria – mutta on kyllä taisteluaseitakin
Keskustan kuuluisa ja kilpailijoiden pelkäämä järjestökone on nyt rysäytetty käyntiin. Vaaliohjelma on julkistettu, ja lähtölaukaus ammuttu.
Työmaata keskustaväellä riittää.
Jos nykyiset gallupit toteutuvat, keskustan voima heikkenee. Pahimmassa tapauksessa vallan saavat ne, jotka ajoivat Suomen edellisellä vaalikaudella pahaan kiipeliin.
Mutta on keskustaväellä työkalujakin.
Keskustan johtaman hallituksen tuloksia kelpaa kiittää. Harmi vain, että niitä vääristellään. Väitetään esimerkiksi, että työllisyyden nousu perustuu temppuihin ja laskennallisiin kikkoihin.
Sellaiset väitteet ovat suoranaista valetta. Työllisyyttä on mitattu Juha Sipilän hallituksen aikana täsmälleen samoilla mittareilla kuin aiemminkin. Mittarit ovat kansainväliset, ja niitä ovat seuranneet edelliset hallituksetkin.
Tai väitetään, että tuloerot ovat kasvaneet. Pötyä sekin. Paavo Lipposen (sd.) aikana ne kyllä kasvoivat, rajusti.
Monenlaisia muitakin vääristelyjä on liikkeellä. Ne on oikaistava.
Parhaiten tuloksia tuottava työmaa on se keskustaa viime vaaleissa äänestänyt joukko, joka on nyt katsomossa. Tätä äänestäjäkuntaa on gallupien taustaselvitysten mukaan varsinkin maaseudulla.
Tuntuu oudolta.
Ei maaseudun ihmisellä ole ystäviä missään muualla kuin keskustassa. Mikään muu merkittävä puolue ei ole edes kiinnostunut maaseudusta. Kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajat ilmoittivat oikein julkisesti, että keskittämistä ja kaupungistumista pitää jatkaa. Näin he kertoivat äskeisessä MT:n ja MTK:n vaalipaneelissa.
Ilmastonmuutossyistä, mikä on aina vain hullumpi perustelu.
Jokaisen keskustalaisen sopii kysyä: Mitä minä olen tehnyt puolueeni vaalivoiton hyväksi?
Jokainen arvaa, että keskittäminen ja kaupungistuminen syövät maaseudun elinvoimaa ja vaikeuttavat maalla asumista.
Keskustan politiikka on ollut ja on ensi vaalikaudellakin päinvastaista.
Tilastot tukevat tätä. Vaalikauden aikana syntyneistä 140 000 uudesta työpaikasta pitkälti yli sata tuhatta on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Lappiin, Varsinais-Suomeen, Kainuuseen, Pohjanmaalle – kaikkialle Suomeen.
Jokaisen maakunnan työllisyys on kohentunut tuntuvasti.
Esimerkki siitä, miten eri tavalla voi maakuntien hankkeisiin suhtautua, on Sotkamon Talvivaara.
Jos Juha Sipilä olisi uskonut vaikkapa vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön vaatimuksia, valtio olisi nyt puoli miljardia euroa köyhempi, ja Kainuussa olisi 2000 työtöntä enemmän kuin nyt.
Onneksi Sipilä näki paremmin.
Keskustaväen tehtävä onkin nyt kertoa äänestäjille oikeat faktat ja torjua vääristelyt. Tähän työhön sopivat kaikki.
Takavuosien merkittävä keskustavaikuttaja kehotti vaalien alla kysymään: Mitä minä olen tehnyt puolueemme vaalivoiton hyväksi?
Samaa sopii kysyä yhä. Ei vaalityötä voi ulkoistaa.