Keskustan hallitustien jatko ratkeaa puoliväliriihessä

Pääkirjoitus

Hallitus kokoontuu 21. huhtikuuta niin sanottuun puoliväliriiheen päättämään siitä, mitä uusia talouspäätöksiä tarvitaan vielä hallitusohjelman toteuttamiseksi. Riiheen kohdistuu suuria odotuksia kaikissa hallituspuolueissa, mutta erityisen kovia paineet ovat keskustassa. 

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi perjantaina ilmestyneessä Kotimaan haastattelussa ääneen sen, mitä monet tarkkailijat ovat jo kuukausien ajan uumoilleet. Puoliväliriihessä ratkeaa, voiko keskusta jatkaa hallituksessa. 

Saarikko toki muotoili sanansa diplomaattisesti, mutta viesti tuli selväksi: 

”Itse pidän huhtikuun puoliväliriihtä poikkeuksellisen tärkeänä. Ratkaisevaa on, onko hallituspuolueilla riittävän samanlainen näky. 

Hallituksessa ollaan tai ei olla hallituksen linjan tai asioiden vuoksi, ja se veri punnitaan jo puoliväliriihessä”, Saarikko totesi. 

Keskustan ja vasemmistopuolueiden näkemykset talouspolitiikasta poikkeavat huomattavasti toisistaan ainakin viime aikoina käydyn julkisen keskustelun perusteella. 

Ensimmäinen erimielisyys koskee sitä, milloin hallituksen olisi linjattava talouden tasapainottamisesta velkarahalla tehdyn koronaelvytyksen jälkeen. 

Keskustan mielestä hallituksen pitäisi tehdä nyt selvä aikataulu siitä, miten velkaantuminen otetaan hallintaan. Vasemmistopuolueet ovat varoitelleet leikkauspäätöksistä ja katsoneet, että elvytystä pitää jatkaa eikä sitä ainakaan saa lopettaa liian aikaisin. 

Toinen erimielisyys koskee työllisyystoimia. Keskusta on pitänyt tiukasti kiinni hallitusohjelman tavoitteesta, jonka mukaan vaalikauden aikana on luotava vähintään 60 000 uutta työpaikkaa. Keskustan näkemyksen tämä vaatii muun muassa paikallisen sopimisen edistämistä työmarkkinoilla. 

Saarikon ulostulo tekee pelin hengen selväksi niin hallituskumppaneille kuin äänestäjillekin. Hallituksessa istuminen ei ole keskustalle itseisarvo. 

Vasemmistopuolueet ovat keskittyneet lähinnä vastustamaan yksittäisiä työllisyystoimia kuten  työttömyysturvan muutoksia, jotka kannustaisivat ottamaan työtä vastaan. Vasemmistoliitto on vaatinut vielä yrittäjien verotuksen kiristämistä vastoin hallitussopimuksen nimenomaista kirjausta. 

Saarikon ulostulo tekee pelin hengen selväksi niin hallituskumppaneille kuin äänestäjillekin. Hallituksessa istuminen ei ole keskustalle itseisarvo. Jos puoliväliriihessä ei synnyt riittävää yksimielisyyttä tarvittavista talouspäätöksistä, keskusta lähtee hallituksesta. 

Saarikolla on myös painava henkilökohtainen syy olla nyt tiukkana. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen on moneen kertaan ilmoittanut, ettei aio istua hallituksessa koko vaalikautta. Luontevin ajankohta ministerin vaihtumiselle olisi käsillä puoliväliriihen jälkeen. 

Jos Vanhanen lähtee, Saarikon on otettava hänen paikkansa. Muut ratkaisut olisivat keinotekoisia. 

Saarikko ei halua joutua tilanteeseen, jossa hän joutuisi puolustamaan politiikkaa, johon ei itse usko. Siksi hän kertoo nyt jo ennen riihtä, millaiset panokset keskustalla on pöydässä.