Keskustan eduskuntaryhmässä käy sukupolvenvaihdoksen tuuli, mutta sellaista se elämä on
Suurten ikäluokkien edustajat poistuvat myös eduskunnasta, mutta ei se mikään ”joukkopako” ole vaan normaali elämän kulku.
Erityisesti keskustassa eduskunnan vapaaehtoisesti jättävien, kokeneiden edustajien rivi on pitkä:
Seppo Kääriäinen, Mauri Pekkarinen, Tapani Tölli, Timo Kalli, Kauko Juhantalo, Niilo Keränen, Markku Rossi, Mikko Alatalo… Luetteloon voisi lisätä vielä Paavo Väyrysen, joka haluaisi kyllä jatkaa, mutta ei enää keskustalaisena.
Kaikki kokeneita, kaikki miehiä, monet eduskunnan raskainta sarjaa. Luettelo voi vielä jatkua ainakin Sirkka-Liisa Anttilalla, jonka tiedetään pohtivan parlamentaarikkouransa lopettamista.
Toinen huomautus on, että Mauri Pekkarinen tähtää vielä Euroopan parlamenttiin. Tällainen päätös tekisikin hänen taipaleestaan huikean: 40 vuotta eduskunnassa ja siihen vielä viisi vuotta europarlamentaarikon työtä päälle.
Ministeripäiviäkin Pekkarisella on 4 438, yli 12 vuotta. Tämä on viidenneksi eniten koko itsenäisen Suomen historian aikana. Elossa olevista poliitikoista vain Väyrynen on ollut pidempään ministerinä kuin Pekkarinen.
Tällainen historia kertoo, että poliitikkoon on luotettu. Häneen ovat luottaneet äänestäjät, ja häneen on luottanut puolue.
Eduskunnan jättävien mukana politiikasta poistuu suuri määrä poliittista kokemusta, tietoa ja taitoa. Mutta sellainen on elämän kulku. Kukaan ei ole ikuinen. Tilalle astuvat uudet sukupolvet ja uudet ihmiset.
Puheet ”joukkopaosta” ovatkin pahantahtoisuutta. Vielä ivallisempaa kirjoittelua olisi nähty, jos keskustan uuteen ryhmään olisi valittu suuri seitsenkymppisten eläkeläisosasto.
Varsinkin sellaisissa vaalipiireissä, jossa on eduskunnan jättäviä edustajia, on lupa odottaa aktiivista kilpaa ja sen myötä hyvää vaalitulosta keskustalle.
Vaikuttavatko poisjäännit keskustan vaalitulokseen heikentävästi?
Tätä vaaraa tuskin on. Päinvastoin, kun pitkään eduskunnassa olleita luopuu, uusille yrittäjille tulee tilaa. Vaalityö aktivoituu, kun sille on kannattavia näkymiä. Ja tiedossa on, että keskustan vaalituloksen tekevät erityisesti ehdokkaat ja heidän tukiryhmänsä.
Siksi varsinkin sellaisissa vaalipiireissä, jossa on eduskunnan jättäviä edustajia, on lupa odottaa aktiivista kilpaa ja sen myötä hyvää vaalitulosta keskustalle.
Ja onpa hyvä muistaa sekin, että vaikka äänestäjällä on aina mahdollisuus valita nuorempikin ehdokas, hänen on pakko tehdä niin, jos ikääntyneimmät eivät enää asetu ehdolle.
Sillä tavoin tulevat vaalit nuorentavat varmasti keskustan eduskuntaryhmän keski-ikää.