Keskustalla on yhä Kyösti Kallion sille osoittama suuri yhteiskunnallinen tehtävä
Kun senaattori Kyösti Kallio piti kuuluisan ”Sovinnon puheensa” Nivalan kirkossa sata vuotta sitten, hän osoitti myös maalaisliitto-keskustalle sen suuren yhteiskunnallisen tehtävän.
Tämä tehtävä käy selvästi ilmi ainoasta Kallion puheesta säilyneestä virkkeestä. Sen puhuttelevat sanat kuuluvat näin:
”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”
Kallio puhui rohkeasti. Taistelut olivat jo ohi, mutta murheelliset tapahtumat jatkuivat vankileireillä. Koston henki vallitsi. Nivalassakaan kaikki eivät ymmärtäneet ja hyväksyneet senaattorinsa vaatimusta.
Kallio näki kuitenkin, että pienen kansan tulevaisuuden turva on sen eheydessä ja yhtenäisyydessä. Siksi sodan myötä syntyneestä vastakkainasettelun hengestä oli päästävä eroon.
Voittajien puolella oli paljon niitäkin, jotka olisivat halunneet lyödä hävinneet niin maan rakoon, että sieltä ei enää noustaisi. Kallio oli ensimmäinen merkittävä valkoisten puolta pitänyt poliitikko, joka torjui julkisesti tämän tavoitteen.
Tämän hän sanoi kirkon täydelle kuulijakunnalle Nivalassa juuri sata vuotta sitten.
Kallio vaati sen sijaan hyväksymään tasaveroisiksi suomalaisiksi niin voittajat kuin hävinneetkin – ja erottelematta heitä punaisiin tai valkoisiin. Ja hän halusi rakentaa Suomea osoittamalla ymmärrystä myös hävinneen osapuolen näkemyksille.
Näin tehtiinkin.
Jo ennen sodan syttymistä valmistellut lait pantiin täytäntöön, ja uusia säädettiin. Kunnallislaki, työaikalaki, joka sääti kahdeksan tunnin työpäivän, torpparilaki ja sitä täydentänyt maanhankintalaki Lex Kallio sekä oppivelvollisuuslaki olivat esimerkkejä siitä, minkä tien nuori valtio valitsi.
Ei kai sen jalompaa politiikan johtotähteä olekaan kuin rakentaa ”sellaista Suomea, jossa… kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.
Maalaisliiton perilliset saavat olla edelleen ylpeitä siitä tiestä, jonka ”Suomen suurin talonpoika” osoitti Nivalan kirkossa Suomelle – ja varmasti myös omalle puolueelleen.
Sehän on juuri se ”keskitien ja sillanrakentamisen linja”, joka opastaa yhä keskustaa.
Kallion Sovinnon puhe ei olekaan vain historiaa. Se on edelleen viisas politiikan ohje.
Jonkun korvaan se saattaa kuulostaa pateettiselta tai muuten juhlapuheen fraasilta. Joku pitää sitä turhana utopianakin.
Mutta ei kai sen jalompaa politiikan johtotähteä olekaan kuin rakentaa ”sellaista Suomea, jossa… kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä”.
Siinä sitä on nykypäivän keskustallekin edelleen suurta yhteiskunnallista tehtävää.
Ja kas, Kallion suuri ajatus on vahvasti mukana ehdotuksessa, joka on laadittu puolueen uudeksi periaateohjelmaksi. Suora linja kulkee siten Nivalan kirkosta Sotkamon puoluekokoukseen, joka pidetään kuukauden kuluttua.