Keskustalla on eväät pitkään kiriin – nousu ykköspaikalle on yhä mahdollinen
Helsingin Sanomien uusin puoluegallup (18.3.) ei aiheuta puolueissa suuria väristyksiä. Puolueiden kannatuslukemat ovat hyvin samankaltaiset kuin Ylen maaliskuun alussa julkaisemassa tutkimuksessa.
Alkuvuoden merkittävän muutos on ollut pääoppositiopuolueen Sdp:n nouseminen gallupeissa kokoomuksen rinnalle. Sdp:n nousu on ollut odotettu, mutta monille politiikanseuraajille suurempi yllätys on ollut, että se tapahtui vasta nyt.
Yli 20 prosentin kannatuslukemien pitäisi olla oppositiosta ponnistavalle Sdp:lle arkipäivää. Näin ei kuitenkaan ole ollut.
Muiden puolueiden osalta kannatuslukemat eivät ole muuttuneet merkittävästi. Muutokset ovat niin pieniä, että ne mahtuvat kirkkaasti virhemarginaalin sisään.
Sdp:n nousun syyksi on nostettu hallituksen aktiivimallista syntynyttä keskustelua ja sote-uudistuksen ympärillä käytyä kalabaliikkia. Merkille pantavaa on, että molemmissa asiakokonaisuuksissa Sdp:n politiikka on perustunut pääosin hallituksen esitysten vastustamiseen.
Kannatuksen nostaminen jarrumiehen roolilla synnyttää kysymyksiä myös Sdp:n sisällä. Jos oma politiikka perustuu vain ja ainoastaan hallituksen toimien arvosteluun, herää kysymys, kuinka vahvalla pohjalla kannatus on.
Menestyäkseen vaaleissa, puolue tarvitsee uskottavan ja toteuttamiskelpoisen ohjelman. Tulevaa ohjelmaa ei voi rakentaa edellisen hallituksen ”huonojen” päätösten purkamiseen.
Päähallituspuolue keskustan kannatus on pyörinyt viimeisten kuukausien aikana vajaan 16 prosentin ja 17 prosentin välillä. Lukemat ovat edellisten eduskuntavaalien ykköspuolueelle vaatimattomia.
Keskustan ydinkannattajia huonot lukemat luonnollisesti harmittavat. Ihmetystä herättää erityisesti se, että keskusta on viime eduskuntavaalien alla antamansa lupauksen mukaisesti laittanut Suomen talouden kuntoon, mutta se ei näy millään tavalla kannatuksessa.
Heikoista kannatuslukemista huolimatta keskustalla ei ole syytä laittaa päätä pensaaseen. Tuleviin eduskuntavaaleihin on aikaa reilu vuosi.
Tässä ajassa kannatuslukemat ehtivät muuttua vielä moneen suuntaan. Sen ovat viime vuosien vaalit osoittaneet.
Paluu parrasvaloihin edellyttää onnistumista niin hallitustyöskentelyssä, vaaliohjelman tekemisessä kuin puolueen imagon kohottamisessa.
Ilmaiseksi keskusta ei nouse takaisin tavoittelemaan suurimman puolueen asemaa. Paluu parrasvaloihin edellyttää onnistumista niin hallitustyöskentelyssä, vaaliohjelman tekemisessä kuin puolueen imagon kohottamisessa.
Keskustan kannalta myönteistä on, että sote- ja maakuntauudistus ovat vuosikymmeniä jatkuneen väännön jälkeen menossa maaliin. Keskustan ja koko hallituksen uskottavuuden ja vaalimenestyksen kannalta näiden hankkeiden eteneminen on erittäin tärkeää.
Isojen uudistusten läpimeno eduskunnassa on myös opposition etu.
On vaikea uskoa, että oppositiopuolueet oikeasti haluaisivat sote- ja maakuntauudistuksen epäonnistuvan. Tunnettu tosiasia on, että suurista puheista huolimatta yhdelläkään oppositiopuolueella ei ole tarjottavana uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen esitykselle.
Tätä taustaa vasten keskustan tilanne ei ole niin huono, kuin yleisesti annetaan ymmärtää.