Keskustalla on edessä kohtalon vaalit
Politiikan asiantuntijat ja media ovat julistaneet keskustan etukäteen vaalien suurimmaksi häviäjäksi.
Jotta viesti menisi paremmin perille, keskustaa ja sen puheenjohtajaa Juha Sipilää on lyöty joka suunnasta kuin vierasta sikaa.
Ankara julkinen kritiikki on tuntunut monista keskustalaisista hämmentävältä.
Onko puolue epäonnistunut omassa toiminnassaan niin pahasti kuin kilpakumppanit ovat julkisuudessa antaneet ymmärtää?
Eikö keskusta tehnyt sen, minkä neljä vuotta sitten äänestäjilleen lupasi: laittoi Suomen kuntoon.
Jos nämä päätökset olisi äänestäjien pelossa jätetty tekemättä, vaaleissa puhuttaisiin miljardien menolisäyksien sijasta miljardien eurojen leikkauksista.
Olisiko tämä ollut vastuullista politiikkaa?
Valtion talous ei kasva ikuisesti, jos sitä ei hoida huolella. Tästä löytyy ikäviä kokemuksia vain muutaman vuoden takaa.
Punavihreiden vaalilupaukset ovat tolkuttoman suuria ja täysin mahdottomia toteuttaa. Puolueet tietävät sen itsekin, mutta vaalivoiton saamiseksi he sumuttavat tietoisesti äänestäjiä.
Hallitusvastuussa vaikeita päätöksiä ei voi kaataa muiden niskaan, kuten oppositiossa on totuttu tekemään. Tämä tulee äkkiä vastaan uusille hallituspuolueille.
Punavihreästä kuplasta, kokoomuksesta tai perussuomalaisista ei koko Suomen puolustajia löydy nimeksikään.
Yksi tapa paeta vastuuta on jättää päätökset tekemättä ja siirtää vastuu seuraavan hallituksen kontolle.
Näin kävi viimeksi neljä vuotta sitten, kun punavihreät puolueet olivat kokoomuksen johtamassa hallituksessa.
Keskustan kohtaloksi tuli tämän sotkun selvittäminen. Ennusmerkit ovat sellaiset, että keskustalla voi olla sama kohtalo edessä myös neljän vuoden kuluttua, jos punavihreät puolueet pääsevät kiinni vallankahvaan.
Uusimmat kannatusmittaukset ovat olleet keskustalaisten kannalta toivoa herättäviä. Puolueen kannatuskäyrä on kääntynyt ylöspäin.
Tämä on tärkeä viesti keskustalaisille – hyvä vaalitulos on vielä täysin omissa käsissä.
Se jää kuitenkin haaveeksi, jos keskusta ei saa omaa kannattajakuntaansa liikkeelle vaalipäivänä. Vaalikopeille on innostettava kaikki epävarmat äänestäjät.
Kansalaisille on teroitettava, että äänestämättä jättäminen, kotiin jääminen tai protestiäänen antaminen eivät ratkaise mitään – päinvastoin.
Äänestäjä, joka ei käytä omaa vaikutusvaltaansa, luovuttaa valtansa vapaaehtoisesti muille.
Punavihreästä kuplasta, kokoomuksesta tai perussuomalaisista ei koko Suomen puolustajia löydy nimeksikään.
Jokainen antamatta jätetty ääni sataa näiden puolueiden laariin.
Jos vaaliennusteet toteutuvat ennakoidulla tavalla, keskustan perinteisille kannatusalueille on luvassa kylmää kyytiä.
Tämä on syytä pitää mielessä myös vaalipäivänä.