Keskusta saa aikaan tuloksia mutta se ei näy gallupeissa
Ylen tuore mielipidemittaus on jälleen murheellista luettavaa keskustalle. Puolueen kannatus putosi nyt 15,8 prosenttiin. Juuri tuolla kannatuksella puolue kärsi murskatappion vuoden 2011 vaaleissa, joissa puolue sai 35 kansanedustajaa.
On tietenkin paikallaan muistuttaa normaaleista varauksista gallupeihin. Kannatus putosi edelliseen mittaukseen verrattuna vain 0,4 prosenttiyksikköä. Käytännössä SDP, vihreät ja keskusta mahtuvat tutkimuksen virhemarginaaliin. Vain kokoomus on karkumatkalla, sen kannatus nousi nyt 21,7 prosenttiin.
Toinen vakioselitys kuuluu, että gallupit eivät äänestä. Vaaleihin on vielä aikaa puolitoista vuotta, ja sinä aikana ehtii tapahtua paljon.
Nämä vakioselitykset eivät kuitenkaan muuta muuksi sitä tosiasiaa, että juuri nyt keskustan kannatus on pudonnut alle kuudentoista prosentin. Jos vaalit olisivat nyt, tulos voisi olla aika surkea, onhan keskustan vaalikannatus jäänyt tavallisesti gallupeja heikommaksi.
Gallupien viesti on keskustan kannalta varsin ristiriitainen. Puolue saa Juha Sipilän hallituksessa aikaan tuloksia, mutta ne eivät muutu äänestäjien suosioksi.
Jokainen keskustan ministeri voi esittää vakuuttavia näyttöjä omalta hallinnonalaltaan.
Juha Sipilän tärkein vaalilupaus oli laittaa Suomi kuntoon. Talouden käänteen myötä tämä lupaus toteutuu jopa nopeammin kuin vaalien jälkeen pidettiin mahdollisena.
Jokainen keskustan ministeri voi esittää vakuuttavia näyttöjä omalta hallinnonalaltaan.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja perhe- ja peruspalveluministerit Juha Rehula ja hänen jälkeensä Annika Saarikko ovat vieneet määrätietoisesti eteenpäin sote- ja maakuntauudistusta, jonka toteuttamisessa edelliset hallitukset ovat epäonnistuneet.
Sote- ja maakuntauudistuksen toteutusta jarruttaa vielä kokoomuksen iltalypsy, jota Helsingin pormestari Jan Vapaavuori yrittää suurimpien kaupunkien nimissä. Toivottavasti tämä episodi yhdistää lopulta kokoomuslaiset tukemaan uudistusta.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on vienyt reippailla otteilla liikennejärjestelmän uudistuksia eteenpäin. Niistä on syntynyt monenlaista keskustelua.
Tosiasiaksi kuitenkin jää, että Bernerin kaudella on saatu käyntiin ennätysmäärä tie- ja rataverkon korjaushankkeita eri puolilla Suomea. Hankkeita on kohdistettu myös alempaan tieverkkoon, sorateiden Suomeen.
Elinkeinoministerit Olli Rehn ja hänen jälkeensä Mika Lintilä ovat myös tehneet vahvaa työtä talouden kääntämiseksi nousuun.
Kimmo Tiilikainen kantoi hallituksen alkutaipaleella sekä maatalousministerin että ympäristöministerin salkkua. Yhdistelmä oli erittäin raskas, mutta Tiilikainen selvisi siitä kunnialla. Hallituksen uudelleenjärjestelyissä maatalousministerin salkku annettiin Jari Lepälle ja Tiilikainen sai vastapainoksi energiapolitiikan vetovastuun.
Tiilikainen on vienyt hallituksen biotaloushankkeita määrätietoisesti eteenpäin yhdessä elinkeinoministereiden kanssa. Maatalouspolitiikassa hän ja Leppä ovat tehneet sen mikä EU-jäsenyyden oloissa tehtävissä on.
Kaiken järjen mukaan jo tähän mennessä saavutettuja tuloksia pitäisi olla helppo puolustaa seuraavissa vaaleissa.
Kannatuksen kääntäminen nousuun vaatii kuitenkin paljon työtä. Eduskuntaryhmän, puolue-elinten ja puoluetoimiston on nyt käärittävä hihat ja rakennettava uudelleen se yhteys äänestäjien tuntoihin, mikä gallupien perusteella on katkennut.