Keskusta on hyvä syntipukki, mutta kaikella on rajansa
Keskustaa on moitittu julkisuudessa niin median kuin hallituskumppaneiden taholta siitä, että se ei ole sitoutunut täysimääräisesti hallituksen päätöksiin. Puolueen on sanottu olevan hallituksessa mukana vain toisella jalalla ja kiristävän muita hallituspuolueita tasaisin väliajoin.
Keskusta on siis ikävä hallituskumppani. Se torppaa muiden hallituspuolueiden ”hyvät” ideat ja vaatii, että valtion varoja ei käytetä holtittomasti.
Oppositiopuolueet ovat puolestaan kritisoineet keskustaa vasemmiston ja vihreiden apupuolueeksi. Puolueeksi, jolla ei ole omaa tahtoa. Puolueeksi, joka pitää vallasta kiinni kynsin hampain, mutta antaa kaikesta periksi.
Tarinat ovat keskenään pahasti ristiriidassa. Silti molempia tarinoita välitetään totuutena. Hyvä kysymys kuuluu, miksi?
Keskustan syyllistäminen sopii mainiosti hallituskumppaneille ja myös oppositiolle. Myös media potkii mielellään keskustaa. Se on helppo maalitaulu.
KESKUSTAN syyllistäminen sopii mainiosti hallituskumppaneille ja myös oppositiolle. Myös media potkii mielellään keskustaa. Se on helppo maalitaulu.
Jos hallitus tekee ikäviä talouspäätöksiä, niin hallituspuolueen syyttävä sormi osoittaa helposti keskustaa ja sen puheenjohtajaa Annika Saarikkoa. Tästä malliesimerkki on hallituksen vuodelle 2023 sopima 370 miljoonan euron menosäästöt, joista 35 miljoonaa kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Osa hallituskumppaneiden kannattajista ja avustajakaartista kyseenalaisti sosiaalisessa mediassa säästöpäätöksen ja moitti avoimesti Saarikkoa päätöksestä.
Hallituksen yhteisestä päätöksestä irtautuminen oli poikkeuksellisen näyttävää. Jos keskusta olisi tehnyt saman tempun, puoluetta olisi raadeltu julkisuudessa olan takaa. Keskustan päättäjiltä olisi tivattu, että ”seisotteko hallituksen päätöksen takana vai ette”.
Keskustan ollessa maalitauluna asia ei kiinnosta ketään, ei edes mediaa.
Helppo selitys on, että keskusta leikkasi rahaa tieteeltä ja tutkimukselta ja antoi rahat turvetuottajille. Tämä ei tietenkään ole totta, mutta se kuulostaa muiden hallituspuolueiden kannattajien silmissä hyvältä. Hyvä tarina myy, vaikka sillä ei olisi totuuden kanssa mitään tekemistä.
HALLITUSTAIVAL ei ole ollut keskustalle helppo. Sitä ei voi eikä tarvitse kiistää. Hallituksen sisäisen yhtenäisyyden vaaliminen on kuitenkin kaikkien hallituspuolueiden ja erityisesti pääministeripuolueen tehtävä.
Hallituspuolueiden edustajien jatkuvat vuodot medialle ja omien pelien pelaaminen eivät lisää yhtenäisyyttä. Tällainen toiminta päinvastoin syö hallituksen omaa uskottavuutta ja ajaa puolueita entistä kauemmaksi toisistaan.
Jokaisen hallituspuolueen on itse päätettävä, miten ja millä toimin se haluaa edistää yhteistä tavoitetta myös silloin, kun ratkaistavana on hankalia asioita. Vastuunpakoilu ja syyllisten etsiminen sopivat huonosti yhteen näiden tavoitteiden kanssa.