Keskusta nousi kymmenen prosentin kipurajan yläpuolelle
Torstaina julkaistu Ylen puoluegallup tarjosi pitkästä aikaa pientä valoa keskustalle. Puolueen kannatus oli 10,9 prosenttia, lähes kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin kuukausi sitten.
Keskusta palasi samalla psykologisesti tärkeän kymmenen prosentin haamurajan yläpuolelle.
Edellisen mittauksen shokkipudotuksen taustalla olivat hallituksen kärjekkäät riidat marras-joulukuussa. Keskusta profiloitui äänestäjien silmissä suurimmaksi riidanhaastajaksi, mikä karkotti juuri yhtä paljon kannattajia kuin mitä puolue sai nyt takaisin.
Keskustan kannatus on noussut erityisesti naisten ja lapsiperheiden keskuudessa. Taustalla voi olla niinkin arkinen asia kuin joulun alla maksettu kaksinkertainen lapsilisä. Äänestäjät muistavat, että se tuli keskustan ja sen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon ansiosta.
Kannatuksen nousu on aina iloinen asia ja antaa keskustaväelle puhtia vaalikampanjaan. Luvuissa ei ole kuitenkaan vielä hurraamista, onhan keskustan kannatus vielä lähes kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.
Torstain gallupin toinen suuri uutinen oli perussuomalaisten nousu toiseksi suurimmaksi puolueeksi SDP:n ohi.
Kärjessä porskutti edelleen kokoomus 23 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisia äänestäisi nyt 19,3 prosenttia ja SDP:tä 18,8 prosenttia suomalaisista.
Perussuomalaisten kannatus oli noussut kuukaudessa 1,9 prosenttiyksikköä eli täsmälleen saman verran kuin keskustan kannatus. Tätä voinee tulkita niin, että keskusta on kyennyt patoamaan vuotoa perussuomalaisiin.
Kaikkien muiden puolueiden kannatus oli laskenut edelliseen mittaukseen verrattuna. SDP:n ja vihreiden pudotus oli tosin vain 0,1 prosenttiyksikköä, millä ei ole tilastollista merkitystä.
Kannatuksen nousu on aina iloinen asia ja antaa keskustaväelle puhtia vaalikampanjaan.
Kärjen järjestyksen muutosta osattiin ennakoida, ovathan viime aikojen puheenaiheet kuten energian hintojen nousu ja maahanmuuttoon liitetty katujengien uhka suosineet perussuomalaisia.
Nämä perussuomalaisia suosivat teemat eivät kuitenkaan välttämättä ole suomalaisten suurimpia huolenaiheita enää vaalien aikaan huhtikuussa.
Putoaminen kolmostilalle vaalivuoden alkajaisiksi on joka tapauksessa takaisku sosiaalidemokraateille.
Myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo joutuu katselemaan huolestuneena taustapeiliin. Kaulaa perussuomalaisiin on toki edelleen 3,7 prosenttiyksikköä, mutta trendi on kokoomuksen kannalta huolestuttava. Olihan puolueiden ero edellisessä mittauksessa vielä 6,6 prosenttiyksikköä.
Kaiken lisäksi tässä mittauksessa ei vielä näy kansanedustaja Wille Rydmanin loikka perussuomalaisiin. Se voi haitata kokoomuksen vaalimenestystä samaan tapaan kuin kansanedustaja Hjallis Harkimon lähtö omille teilleen neljä vuotta sitten.
Rydman on edustanut kokoomuksen oikeistolaisinta reunaa. Puolueen suurin huolenaihe on, että hän vetäisi mukanaan perussuomalaisiin merkittävän osan kokoomuksen oikeistolaisista kannattajista.
Toisaalta Rydman voi olla riski myös perussuomalaisille, joiden kannatus on Ylen gallupin mukaan noussut erityisesti naisten keskuudessa. Joutuihan Rydman lähtemään kokoomuksesta sen vuoksi, että Helsingin Sanomat kertoi viime kesäkuussa hänen kohdelleen epäasiallisesti nuoria naisia.
Syyttäjä ei löytänyt tapauksesta rikosta, mikä riitti perussuomalaisille todisteeksi Rydmanin sopivuudesta puolueen ehdokkaaksi. Kokoomuksen rima oli korkeammalla, pelkkä epäily epäasiallisesta toiminnasta ja siitä koituva mainehaitta riittivät Rydmanin ulosheittoon.
Vasta seuraavassa mittauksessa nähdään, miten Rydmanin tulo vaikuttaa perussuomalaisten suosioon naisten keskuudessa.