Kansa vieroksuu edelleen Nato-jäsenyyttä

Pääkirjoitus

Sotilasliitto Naton kannatus on hieman noussut ja vastustajien määrä vähentynyt vuoden takaisesta. Jäsenyyden vastustajia on kuitenkin edelleen selvästi enemmän kuin Natoon liittymistä kannattavia.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n teettämän tutkimuksen mukaan Natoon liittymistä kannattaa tällä hetkellä 26 prosenttia suomalaisista. Heitä on nyt neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.

Nato-jäsenyyttä vastustaa nyt 40 prosenttia, viisi prosenttiyksikköä vähemmän vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna.

Tutkimuksen vastaajista 33 prosenttia valitsi vaihtoehdon ”vaikea” sanoa. Jos heidät poistetaan luvuista, jäsenyyttä vastustaa 61 prosenttia ja sitä vastustaa 39 prosenttia suomalaisista.

Nato-jäsenyyden kannatusta on mitattu samalla kysymyksellä jo yli kaksikymmentä vuotta. Tämän tutkimuksen merkittävimpänä antina voidaan pitää sitä, että jäsenyyden kannatus on nyt hieman pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi ja vastustus pienempi.

Muutoksen taustalla lienee ainakin kaksi merkittävää tekijää. Ensimmäinen on Yhdysvaltain presidentin vaihtuminen viime vuoden vaaleissa. Suomalaiset suhtautuivat varsin kriittisesti Donald Trumpiin, mikä heijastui myös Naton kannatukseen.

Toisena tekijänä voidaan pitää sitä, että suomalaisten suhtautuminen Venäjään on muuttunut selvästi kriittisemmäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä ilmenee toisesta EVA:n pitkästä mittaussarjasta.

Venäjä-kriittisyyden kasvu ei ole kuitenkaan muuttanut ratkaisevasti suomalaisten suhtautumista läntiseen sotilasliittoon. Nato-jäsenyyden vastustajia on edelleen selvästi enemmän kuin kannattajia.

Kansalaisten mielipiteillä on myös vaikutusta. Esimerkiksi keskustalla on voimassa puoluekokouksen päätös, että mahdollinen Nato-jäsenyys olisi alistettava kansanäänestykseen.

Kansalaisten mielipiteillä on myös vaikutusta. Esimerkiksi keskustalla on voimassa puoluekokouksen päätös, että mahdollinen Nato-jäsenyys olisi alistettava kansanäänestykseen.

Suurista puolueista vain kokoomus on liputtanut avoimesti Nato-jäsenyyden puolesta. Sen riveistä tasavallan presidentiksi noussut Sauli Niinistö on pitänyt kuitenkin tiukasti kiinni jo 1990-luvulla omaksutusta linjasta, niin sanotusta Nato-optiosta. Sen mukaan Suomi varaa itselleen mahdollisuuden liittyä sotilasliittoon, mutta ei ole sinne hakemassa vallitsevassa tilanteessa.

Nato-optio vahvistettiin viimeksi maanantaina, kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vieraili Helsingissä. Hän totesi, että Naton ovet ovat auki niille maille, jotka täyttävät jäsenyyden ehdot.

Nato on joka tapauksessa pysyvä kohta politiikan asialistalla. Seuraavan kerran asiasta keskustellaan vakavasti vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ja erityisesti vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Nykylinjalla on tuoreimmankin EVA:n tutkimuksen perusteella kansalaisten selkeä tuki. Linjan muuttamiseen tarvittaisiin erittäin vahvat perustelut.