Kaikkien puolueiden hallitus vaatisi kaikkien puolueiden sitoutumista
Eduskuntavaalien tulos on saatu hädin tuskin laskettua, kun politiikan kommentaattorit pohtivat jo täyttä päätä, mitä tapahtuu neljän vuoden päästä seuraavissa vaaleissa ja niiden jälkeen.
Keskustelua ovat vauhdittaneet ensimmäiset vaalien jälkeen tehdyt kannatusmittaukset. Perussuomalaiset ovat nousseet niissä suosituimmaksi puolueeksi. SDP on pudonnut vaalien ykköstilalta kakkoseksi tai kolmoseksi kokoomuksen jälkeen, ja vihreät ovat nousseet tasoihin keskustan kanssa, jopa ohi.
Seuraavien vaalien kannunvalannan taustalla on eduskuntavaalien tasainen tulos. Ero neljän vuoden takaiseen asetelmaan on selvä. Juha Sipilän keskusta oli silloin ylivoimainen ykkönen. Pitkään näytti siltä, että Sipilä saattaisi hyvinkin voittaa myös seuraavat vaalit.
Kannunvalanta seuraavasta hallituksesta alkoi kiihtyä vasta sen jälkeen kun keskusta putosi gallupeissa selvästi kokoomuksen ja SDP:n taakse.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen povaa perjantaina julkaistussa artikkelissaan, että nyt mahdollisesti syntyvä Rinteen hallitus häviää seuraavat vaalit kokoomuksen ja perussuomalaisten oikeistoblokille. Sen johdolla muodostettava uusi hallitus peruisi Rinteen hallituksen päätöksiä, kuten Rinne on nyt luvannut perua Sipilän hallituksen päätöksiä.
Metelinen kiinnittää huomiota erityisesti perussuomalaisten rooliin. Jos heitä ei saada jotenkin sidottua hallituspolitiikkaan, Suomea uhkaa ajautuminen tempoilevaan politiikkaan. Seuraava hallitus peruisi aina edellisen tekemiä päätöksiä.
Metelinen ehdottaa ratkaisuksi kunnista tuttua mallia, jossa kaikki puolueet saavat edustuksen kunnanhallitukseen kannatuksensa mukaisessa suhteessa. Samalla tavalla myös eduskuntavaalien jälkeen voitaisiin muodostaa kaikkien puolueiden hallitus.
Tämä malli sitoisi Metelisen mukaan myös perussuomalaiset hallitusvastuuseen. Samalla se pakottaisi puolueet vaalikausien yli menevään yhteistyöhön suurten uudistuksen valmistelussa.
Jos perussuomalaisten kannatus pysyy jatkossakin tällä tasolla, heille on ennen pitkää tarjottava reilua mahdollisuutta osallistua hallitusvastuun kantamiseen.
Idea ei ole aivan uusi. Presidentti Urho Kekkonenkin väläytti joskus kaikkien puolueiden hallitusta, kun hallitusneuvottelut takkuilivat. Jälkikäteen Kekkonen tosin tunnusti, että kyse oli enemmän ajanpeluusta kuin vakavaksi tarkoitetusta ehdotuksesta.
Ehdotus on sinänsä looginen mutta sopii huonosti elävän elämän realiteetteihin. Se herättää monia kysymyksiä:
Millaista politiikkaa kaikkien puolueiden hallitus harjoittaisi jos minkäänlaista? Mikä estäisi jonkin puolueen ministereiden eroamasta, jos enemmistön päätökset eivät miellytä?
Kuten Metelinen itsekin toteaa, kaikkien puolueiden hallituksen muodostaminen vaatisi kaikkien puolueiden sitoutumista. Sellaista sitoumusta ei ole näköpiirissä.
Metelisen käytännön ehdotusta on vaikea toteuttaa, mutta hänen analyysissään on paljon perää. Perussuomalaiset ovat vuoden 2011 jälkeen saaneet kaikissa vaaleissa yli 17 prosentin kannatuksen.
Jos perussuomalaisten kannatus pysyy jatkossakin tällä tasolla, heille on ennen pitkää tarjottava reilua mahdollisuutta osallistua hallitusvastuun kantamiseen.
Ja jos perussuomalaiset nousevat joskus suurimmaksi puolueeksi myös vaaleissa eikä vain gallupeissa, he saavat tietenkin yrittää myös hallituksen muodostamista.
Kaikki nämä pohdinnat ovat kuitenkin ennenaikaisia. Jos ja kun Antti Rinne saa hallituksen kokoon, sen on saatava näyttää kyntensä. Pohdinnat seuraavien vaalien jälkeisistä asioista kannattaa siirtää ainakin parin vuoden päähän.