Juha Sipilä ja Olli Rehn voisivat kilistellä uutiselle Vaasan akkumateriaalitehdashankkeesta

Pääkirjoitus

Brittiläinen pörssiyhtiö Johnson Matthey on solminut Vaasan kaupungin kanssa esisopimuksen suuren akkumateriaalitehtaan rakentamisesta Vaasaan. Valtion omistama Suomen Malmijalostus on lähdössä hankkeeseen mukaan merkittävällä sijoituksella.

Uutinen lämmittää mieliä paitsi Vaasan seudulla myös koko maassa. Se vahvistaa uskoa siihen, että Suomeen on syntymässä merkittävää akunvalmistukseen liittyvää teollisuutta.

Akkujen kysyntää kasvattaa sähköautojen suosion kasvu. Sitä siivittävät sekä kiristyvät ympäristönormit että kuluttajien kysyntä.

Suurimmat autonvalmistajat ovat ilmoittaneet nopeasta siirtymisestä sähkömoottoreihin. Jotkut ovat jopa ilmoittaneet luopuvansa kokonaan polttomoottorien käytöstä autojensa voimanlähteenä.

Useat ministerit ehtivät jo maanantaina iloita brittiyhtiön hankkeesta. Tyytyväisin oli luonnollisesti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), joka vastaa Suomen Malmijalostus Oy:n omistajaohjauksesta.

Hyvien uutisten äärellä kannattaa joskus harjoittaa niin sanottua kontrafaktuaalista historiankirjoitusta. Voidaan nimittäin väittää, että ansio maanantain uutisesta kuuluu viime vaalikaudella maata hallinneelle Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle, erityisesti sen elinkeinoministeri Olli Rehnille.

Sipilän hallituksen syliin kaatui tukuttain ongelmia, kun se aloitti toimintansa keväällä 2015. Yksi niistä oli Sotkamossa toiminut kaivosyhtiö Talvivaara, jonka jätevesienhallinta oli pettänyt pahasti.

Tänään voidaan pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos Sipilän hallitus olisi taipunut vaatimuksiin Talvivaaran alasajosta. Akkuteollisuuden liikkeellelähtö olisi ainakin hidastunut vuosilla, ehkä jäänyt kokonaan lähtötelineisiin.

Vahva kansalaisliike vaati koko kaivoksen sulkemista ympäristöongelmien vuoksi. Vaatimuksiin yhtyivät vuosien varrella useat vihreiden kansanedustajat.

Sipilän hallitus päätti yrittää vielä kerran kaivoksen pelastamista. Elinkeinoministeri Olli Rehnin johdolla perustettiin Terrafame Oy, joka osti kaivoksen Talvivaaran konkurssipesältä. Samalla sille alettiin etsiä vahvaa teollista yhteistyökumppania. Lopulta kumppaniksi löydettiin monikansallinen suuryritys Trafigura.

Ympäristöongelmatkin saatiin hallintaan. Kaivos ja sen työpaikat pelastuivat. Terrafamen nimi muutettiin vuonna 2018 Suomen Malmijalostus Oy:ksi. Sen tehtäväksi annettiin paitsi kaivostoiminnan harjoittaminen myös akkutoimialan kehittäminen.

Talvivaaran omistus jäi toiseen yhtiöön, jonka suurin omistaja on Suomen Malmijalostus. Se omistaa lisäksi osuuksia eräistä muistakin kaivosyhtiöistä.

Sipilän hallitus otti tavoitteeksi akkuteollisuuden kehittämisen Suomessa. Pontta yritykselle antoi tieto siitä, että Talvivaaran malmio sisältää myös akuissa tarvittavaa kobolttia. Kaupallinen koboltintuotanto on alkamassa näinä päivinä. Tehdas sai viimeiset ympäristöluvat tämän vuoden alussa.

Nykyinen hallitus on jatkanut akkuteollisuuden kehittämisessä edeltäjänsä työtä. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) muistutti maanantaina, että hallitus päätti satsata tämän vuoden budjetissa 300 miljoonaa Suomen Malmijalostukseen akkuteollisuuden kehittämiseksi Suomessa.

Tänään voidaan pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos Sipilän hallitus olisi taipunut vaatimuksiin Talvivaaran alasajosta. Akkuteollisuuden liikkeellelähtö olisi ainakin hidastunut vuosilla, ehkä jäänyt kokonaan lähtötelineisiin.

Jos jollain puolueella, niin keskustalla olisi oikeus ottaa kunnia maanantain uutisesta. Juha Sipilällä ja Olli Rehnillä olisi täysi syy kilistellä ainakin vertauskuvallisia sampanjalaseja.