Joululaulut kuuluvat myös kouluihin
Tänään loppiaisena lauletaan monissa kirkoissa tällä erää viimeisen kerran kauneimpia joululauluja. Nämä tapahtumat ovat keränneet tänäkin jouluna yhteensä jopa miljoona suomalaista laulamaan yhdessä tuttuja joululauluja.
Tapahtuman historia juontaa vuoteen 1973. Suomen Lähetysseurassa pohdittiin, miten voitaisiin elävöittää kolmatta adventtisunnuntaita, joka oli vuoden hiljaisin sunnuntai. Syntyi ajatus yhteisestä lauluillasta, jossa kerättäisiin varoja lähetystyöhön.
Ajatus otti tulta, ja nykyään lähes kaikki seurakunnat järjestävät ainakin yhden Kauneimmat joululaulut -tapahtuman. Niihin on helppo tulla. Kaikille osanottajille jaetaan vihkoset, joihin laulujen sanat on painettu.
Miljoonayleisö kertoo, että tapahtuma vastaa johonkin syvään tarpeeseen. Laulamaan tulevat monet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät muuten avaa kirkon ovea kertaakaan vuoden aikana.
Kauneimmista joululauluista onkin tullut rippikoulun ohella ehkä evankelisluterilaisen kansankirkon ”brandin” vahvin osa. Siinä missä kirkon jäsenmäärä laskee hitaasti, kauneimpien joululaulujen suosio ei näytä vähenevän, päinvastoin.
Samaan aikaan yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa käydään kaksi kertaa vuodessa keskustelua siitä, saako niiden tilaisuuksissa laulaa virsiä tai muita lauluja, joissa on uskonnollista sisältöä.
Lukuvuoden päättyessä pohditaan, mitä säkeistöjä suvivirrestä voi laulaa. Ja joulun aikaan mietitään, saavatko lapset laulaa tonttujen ja joulupukin lisäksi myös enkeleistä ja Jeesus-lapsesta.
Miljoona suomalaista laulaa kirkoissa kauneimpia joululuja, mutta samojen laulujen laulamista kouluissa pidetään ongelmana.
Näin on tultu jokseenkin paradoksaaliseen tilanteeseen. Miljoona suomalaista laulaa kirkoissa kauneimpia joululuja, mutta samojen laulujen laulamista kouluissa pidetään ongelmana.
Ristiriita kuvastaa yhteiskunnan muutosta. On vahvoja voimia, jotka haluavat uskonnonvapauden nimissä poistaa uskonnon julkisesta tilasta kuten kouluista. Uskonnonvapauteen kuuluu kuitenkin myös positiivinen puoli, oikeus harjoittaa julkisesti uskontoa.
Vanhemmilla on viime kädessä suurin vastuu lasten kasvatuksesta ja sen myötä oikeus myös päättää heidän osallistumisestaan uskonnollisiin tilaisuuksiin. On kunnioitettava heidän päätöksiään, jos he haluavat kieltää lapsiltaan kristillisten joululaulujen tai suvivirren laulamisen koulussa.
Ainakin toistaiseksi suuri enemmistö suomalaisista taitaa olla sitä mieltä, että joululaulut ja suvivirsi kuuluvat myös kouluihin. Tämä enemmistö ei vain pidä yhtä kovaa ääntä kuin uskonnollisia laulunsanoja metsästävä vähemmistö.
Toivottavasti koulujen yhteisiin tilaisuuksiin löydetään vähitellen kaikkia osapuolia kunnioittavat käytännöt joululaulujen suhteen. Monissa kouluissahan näin on jo tapahtunutkin.
”Enkeli taivaan” sopii edelleen laulettavaksi myös kouluissa.