Jos yhtenäisyys säilyy, keskustalla on, mistä rakentaa
Keskustan Lappeenrannan puoluekokoukseen on aikaa enää viikko ja eduskuntavaaleihin kymmenen kuukautta.
Ehtiikö siinä? Ehtiikö keskustan kannatus kääntyä nousuun?
Varmasti, jos keskustaväki niin haluaa.
Vaikka nyt olisi vain kaksitoista pilkku yksi.
KESKUSTAN aate ja ohjelmat eivät ole hylkytavaraa.
Niissä ovat kaikki ihmiskunnan juuri nyt kipeästi kaipaamat tienviitat kuten ihmisyyden ja ihmisarvon kunnioitus, ihmisten ja alueiden tasa-arvon puolustaminen, heikommista huolehtimisen lupaus, kohtuullisuus ahneuden vastapainona, yhteistyön rakentaminen niin kansalaisten, puolueiden kuin valtioidenkin tasolla…
Sellaisista tienviitoista sopii ylpeillä.
Neuvot käyvät myös päivänpolitiikkaan, tosin yhdellä ehdolla.
On ymmärrettävä, että mikään puolue ei voi Suomessa sanella. Mikään puolue ei voi vaatia vain omien tavoitteidensa toteuttamista. Kaikkien on annettava periksi, sillä yhteistyöllä on hintansa.
Silti vain yhteistyössä saadaan jotain aikaan. Aikaansaannoksista saa olla mielissään.
Hyvä muistolause nimittäin on: ”Arvaa oma tilasi, ja anna arvo toisillekin.”
Sitä ovat viljelleet monet poliitikot Urho Kekkosesta Olli Rehniin. Ja sitä sopii kaikkien politiikan tekijöiden pohtia, sillä siinä sivutaan kansanvallan perusolemusta.
Se muistuttaa myös siitä, että kaikilla puolueilla kaikenlaisissa hallituskokoonpanoissa on oma tahtonsa ja oma oikeutensa. Kaikkien kanssa on tehtävä kompromisseja. Yksi puolue ei Suomessa voi määrätä. Se onkin ihan oikein. Yhden puolueen liian suuri valta haiskahtaa aina.
Hyvä muistolause on: ”Arvaa oma tilasi, ja anna arvo toisillekin.”
MIELELLÄMME päivittelemme nyt itsevaltiaiden ja diktatuurien menoa. Yksi ihminen päättää, ja muut on pantu vain hurraamaan.
Emme halua sellaista. Haluamme demokratiaa.
Mutta kun haluamme olla kansanvaltaisia, demokraatteja, on tämän ajatuksen leimattava myös puolueiden omaa, sisäistä elämää. Päätetään yhdessä demokraattisesti, mutta ollaan sitten myös yhdessä tehtyjen päätösten tukena. Ensin keskustellaan ja punnitaan, sitten tarvittaessa äänestetään – ja sitten yhdessä tuetaan tehtyä ratkaisua.
Merkitsee kansanvalta sitäkin, että päätökset tehdään virallisissa puolue-elimissä. Jos haluaa todella vaikuttaa, on hankkiuduttava niihin ja saatava omille ajatuksille kannatusta.
OLISIKO tässäkin parantamista? Hyvä vaalituloskin syntyy näet vain yhdessä.
Erimielisyydet kuluttavat ja suuntaavat energian väärin. Vastustajat ovat muualla, eivät omassa puolueessa.
Sisäisesti erimielinen puolue ei myöskään houkuttele. Päin vastoin, se karkottaa.
”Yhdessä” tarkoittaa myös sitä, että taakkaa ei jätetä vain puoluejohdon ja eduskuntaryhmän harteille.
Kuuluisa keskustan puoluekone tarvitsee jokaista osaansa: torikahvin keittäjää, somekeskustelijaa ja sellaista vaalivalistajaa, joka tarttuu hihaan.
Muuten kone yskii.