Jokainen ääni vaikuttaa myös aluekehitykseen
Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI julkaisi maaliskuussa väestöennusteen vuoteen 2040.
Sen mukaan Suomen väestö kasvaa jatkossa maakunnista vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Näidenkin maakuntien kasvu nojaa vain kaupunkien eli pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun seutujen kasvuun.
Tilastokeskuksen aiemmat väestöennusteet ovat olleet saman suuntaisia mutta hiukan maltillisempia. Se julkistaa seuraavan alueellisen väestöennusteensa ensi syksynä.
Miten näihin ennusteisiin pitäisi suhtautua?
Eikö Helsingin, Tampereen ja Turun kasvukolmion ulkopuolella ole muuta mahdollisuutta kuin lyödä hanskat tiskiin ja jäädä odottelemaan, kuka sammuttaa viimeisenä valot?
Kysymykset ovat kärjistettyjä mutta kuvaavat tuntoja niissä maakunnissa, joille ennustetaan väestökatoa.
Maailmanlopun odottelemisen sijasta kannattaa esittää kaksi parempaa kysymystä. Voidaanko kehitykseen vaikuttaa? Halutaanko siihen vaikuttaa?
Nämä kaksi kysymystä jakavat myös puolueita. Siksi niitä kannattaa pitää esillä myös näissä vaaleissa.
Keskusta on ainoa puolue, joka vastaa molempiin kysymyksiin ehdottoman myönteisesti.
Keskusta haluaa kehittää koko maata ja esittää ohjelmassaan useita keinoja, miten jatkossakin voidaan lisätä työpaikkoja ja vahvistaa kasvua kaikissa maakunnissa.
Keskustalla on myös näyttöä tehokkaasta aluepolitiikasta. Paras esimerkki on yliopistoverkon ulottaminen koko maahan 1950-luvulta lähtien.
Voimakkaalla aluepolitiikalla kyettiin saattamaan silloiset väestöennusteet häpeään vielä 1970-luvullakin.
Eikö Helsingin, Tampereen ja Turun kasvukolmion ulkopuolella ole muuta mahdollisuutta kuin lyödä hanskat tiskiin ja jäädä odottelemaan, kuka sammuttaa viimeisenä valot?
Keskustan linja vastaa paremmin myös Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen asukkaiden etua.
Tasapainoisempi aluekehitys olisi omiaan hillitsemään asuntojen hintojen nousua kasvukeskuksissa ja vähentäisi erityisesti Helsingissä painetta nakertaa lähiluontoa ja viheralueita asuntorakentamisella.
Kokoomuksen kannatuksen painopiste on kasvavilla kaupunkiseuduilla.
Siksi puolueelta puuttuu todellinen halu edistää tasapainoisempaa aluekehitystä. Puolue haluaa pikemminkin kiihdyttää keskittymistä.
Vihreiden linja on lähellä kokoomusta kun taas SDP sijoittuu lähemmäksi keskustaa.
Perussuomalaisten aluepoliittisesta linjasta on vaikea saada selkoa.
Ensi sunnuntain vaaleja on markkinoitu milloin ilmastonmuutoksen, milloin vanhustenhoidon, milloin maahanmuuttopolitiikan vaaleina.
Vähintään yhtä hyvin voitaisiin puhua aluekehityksen vaaleina.
Yksi seuraavan hallituksen perusvalinta koskee sitä, halutaanko kehittää koko maata vai keskitytäänkö vain kolmen kaupunkiseudun kasvun vauhdittamiseen.
Jokainen ääni vaikuttaa siihen, kumpi vaihtoehto valitaan.