Jo 120 000 ihmistä saanut töitä Sipilän kaudella
Joulukuun 21. päivä jää poliittiseen historiaan. Tilastokeskus kertoi silloin, että kausitasoitettu työllisyysaste nousi marraskuussa 72 prosenttiin.
Uutinen taisi jäädä monelta suomalaiselta huomaamatta joulukiireiden takia. Monille voi olla epäselvää sekin, mikä otus se ”kausitasoitettu työllisyysaste” oikein on ja miksi se on muka niin tärkeä.
Tilastokeskus tekee joka kuukausi laajan kyselytutkimuksen, jossa selvitetään, ovatko ihmiset olleet viikon aikana töissä vai työttömänä. Työksi määritellään tuntikin viikossa kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksien ja EU:n asetusten mukaan.
Työllisten määrä vaihtelee vuoden aikana esimerkiksi oppilaitosten lomien vuoksi. Siksi tilastokeskus esittää myös kausitasoitetut luvut, joista tämä vaihtelu on puhdistettu.
Paavo Lipposen (sd.) ajoista lähtien hallitukset ovat määritelleet oman työllisyystavoitteensa tilastokeskuksen luvuilla. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa hallituskauden tavoite ilmaistiin näin: ”Työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä.”
Hallitusohjelman tavoite toteutui jo marraskuussa 2018, puoli vuotta ennen vaalikauden päättymistä.
Työllisten määrä kasvoi jopa yli tavoitteen. Töissä kävi marraskuussa jo runsaat 120 000 henkeä enemmän kuin hallituksen aloittaessa.
Prosenttien takana on oikeita ihmisiä. Monet nuoret ovat saaneet ensimmäisen työpaikkansa. Tuhannet työttömät ovat päässeet takaisin töihin. Monet työnhausta jo luopuneet ovatkin löytäneet töitä, ja niin edelleen.
Työllisyysastetta voidaan pitää jopa tärkeimpänä yhteiskunnan hyvinvoinnin mittarina.
Vertailun vuoksi kannattaa muistuttaa, että myös Jyrki Kataisen (kok.) hallitus asetti kesäkuussa 2011 tavoitteekseen työllisyysasteen nostamisen 72 prosenttiin vaalikauden aikana. Todellisuudessa kausitasoitettu työllisyysaste laski vaalikauden aikana 68,6 prosentista 67,9 prosenttiin.
Ennen Sipilän kautta hallitusohjelman tavoite on toteutunut vain vaalikaudella 2003–2007, jolloin maata johtivat Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen keskustavetoiset hallitukset.
Sipilän arvostelijoille tuntuu olevan ylivoimaisen vaikea myöntää, että työllisyys on oikeasti parantunut vaalikauden aikana. Heille voi muistuttaa, että työllisyyttä on mitattu samoilla mittareilla jo vuosikymmenet. Sipilän hallitus ei ole noita mittareita keksinyt eikä peukaloinut.
Työllisyysastetta voidaan pitää jopa tärkeimpänä yhteiskunnan hyvinvoinnin mittarina. Työ antaa paitsi toimeentulon myös mielekkyyttä elämään. Ja mitä enemmän ihmisiä on töissä ja maksamassa veroja, sitä paremmin hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot voidaan turvata.
Siksi on syytä oikeasti iloita työllisyyden paranemisesta.