Irtisanomislaista tuli suuren luokan periaatteellinen kiista
Työministeri Jari Lindström esitteli tiistaina hallituksen kompromissiesityksen pienten yritysten irtisanomista helpottavaan lakiin. Ay-liike tyrmäsi kompromissin välittömästi, joten edessä näyttää olevan erittäin vaikea periaatteellinen kiista.
Hallitus rajaa irtisanomislain koskemaan vain alle kymmenen hengen yrityksiä alkuperäisen kahdenkymmenen hengen sijasta.
Hallitus tuli ay-liikettä vastaan esityksellä, jonka mukaan työntekijän työttömyysturvan karenssiaika henkilöperusteisesta irtisanomisesta lyhenee 90 päivästä 60 päivään. Tämä koskisi kaikkia työntekijöitä yrityksen koosta riippumatta.
Toisena kädenojennuksena ay-liikkeelle hallitus esittää kolmikantaisen työryhmän perustamista valmistelemaan yhteistoimintalain uudistusta nyt käynnissä olevan selvitystyön pohjalta.
Ay-liike tyrmäsi monella suulla välittömästi hallituksen kompromissiesityksen.
Työt pysähtyvät jo tänään monilla teollisuudenaloilla vastalauseena lain valmistelulle. Lisäksi useat ammattiliitot ovat jo aiemmin päättäneet jo ylityö- ja vuoronvaihtokielloista.
Lakkoilu demokraattisesti valittua eduskuntaa vastaan ei näyttäisi hyvältä.
Jatkoa lienee luvassa perjantaina, kun 500 SAK-laisten ammattiliittojen päättäjää kokoontuu Helsinkiin arvioimaan tilannetta.
Mahdolliset poliittiset lakot kohdistuvat toistaiseksi maan hallitukseen.
Tilanne muuttuu, jos hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle marraskuussa. Sen jälkeen mahdolliset lakot suuntautuisivat eduskuntaa vastaan. Viimeistään siinä vaiheessa syntyisi vakava keskustelu poliittisten mielenosoituslakkojen oikeutuksesta.
Lakkoilu demokraattisesti valittua eduskuntaa vastaan ei näyttäisi hyvältä.
Ay-liike on naulannut kantansa niin tiukasti kiinni, että perääntyminen näyttää mahdottomalta. Liitot ja keskusjärjestöt joutuvat kuitenkin harkitsemaan tarkkaan, miten pitkälle ne ovat valmiita menemään. Onko irtisanomislaki jopa yleislakon väärti?
Hallituksenkin on vaikea perääntyä sen jälkeen kun se on julkistanut oman kompromissiehdotuksensa. Hallituksen näkökulmasta kysymys alkaa olla jopa parlamentaarisen demokratian puolustamisesta.