Hyvän työllisyyskehityksen yllä roikkuu mustia pilviä
Tilastokeskuksen kausi- ja satunnaisvaihteluista puhdistetun tilaston mukaan työllisyysaste oli huhtikuussa 71 prosenttia. Taso on pysynyt alkuvuoden ajan muuttumattomana.
Työllisiä oli 48 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä laski vuoden aikana 45 000 henkilöllä.
Avoimia työpaikkoja tuli huhtikuussa tarjolle hieman yli 60 000, mikä on vajaat 14 000 enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. TE-toimistoissa oli viime kuussa avoinna 121 500 työpaikkaa, mikä on 19 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Myönteistä kehityksessä on, että työllisyyskehitys on parantunut kaikissa työryhmissä ja kaikkialla Suomessa.
Sipilän hallitus on saavuttamassa suurelta osin ne tavoitteet, jotka se asetti itselleen kolme vuotta sitten.
Tilastokeskuksen luvut ovat hallituksen kannalta mieluisaa luettavaa. Talous kasvaa, työttömyys pienenee, vienti vetää ja valtionvelka supistuu.
Sipilän hallitus on saavuttamassa suurelta osin ne tavoitteet, jotka se asetti itselleen kolme vuotta sitten. Tuolloin vain harvat esimerkiksi uskoivat, että hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta voisi toteutua.
Nopeaa kehitystä kuvaa hyvin se, että vielä vuosi sitten talouspolitiikan arviointineuvosto ennusti, että ”hallitus ei näytä saavuttavan julkisen talouden tasapainottamista ja työllisyysastetta koskevia tavoitteita ilman uusia toimenpiteitä”.
Asiantuntijoiden lausunto osoittaa, että mikään ei ole vaikeampaa kuin tulevaisuuden ennustaminen.
Hyvästä talousvireestä huolimatta Suomella ei ole aihetta ennenaikaisiin juhliin. Vahva työllisyys- ja talouskehitys on tuonut esille uusia ongelmia.
Työntekijöiden saaminen avoimiin työtehtäviin on vaikeutunut. Työntekijöiden ja työantajien tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Syynä tähän on yleensä joko väärä koulutus tai työpaikan sijainti.
Ripeästi kasvavilla alueilla, kuten Varsinais-Suomessa, työntekijöistä on huutava pula. Työpaikkojen täyttämiseksi moni yritys onkin joutunut laajentamaan rekrytointialuetta oman maakunnan ulkopuolelle.
Kohtaanto-ongelmien korjaaminen onnistuu parhaiten lisäämällä työntekijöiden koulutusta ja kannustamalla työntekijöitä liikkumaan työn perässä. Sipilän hallitus on lisännyt tukea molempiin kipukohtiin.
Pienet korjausliikkeet eivät auta työvoiman kohtaanto-ongelmien korjaamisessa. Hallituksen arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudelleen.
Tässä tavoitteessa riittää työnsarkaa niin nykyiselle kuin tulevillekin hallituksille.