Huippukallis sähkön hinta on lyönyt suomalaiset ällikällä niin, että vasta nyt alkaa nousta vastarintaa sähköyhtiöiden voittoja kohtaan
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Eurooppaan iski todellinen energiashokki. Suomelle on pahinta, että Venäjältä ei enää tuoda sähköä paikkaamaan kulutusvajetta.
Mutta niin on shokki iskenyt ällikällä, että vasta nyt Suomessa aletaan kysellä:
Miksi moni sähköyhtiö on nostanut sähköenergian myyntihintoja moninkertaisiksi, ja tehnyt siten ennätysvoittoja?
Sillä tavallako ne hoitavat omaa osuuttaan eurooppalaisessa kriisissä? Sodan varjollako ne yrittävät kohentaa omaa bisnestään?
KANSALAISET vaativat aiheellisesti selitystä ja korjausta tilanteeseen.
Sen kansalaiset ymmärtävät, että taustalla on Venäjän hyökkäys, kaasuhanojen sulkeutuminen ja yleinen energian hintakriisi. Sekin vaikuttaa, että sähkömarkkinat alkavat olla kohta Euroopan laajuiset, mikä on hyväkin.
Mutta sitä on vaikea hyväksyä, että sähkön hinta on uusiin sopimuksiin ollut moninkertainen jo kuukausia.
Eivät sähkön tuotantokustannukset ole ainakaan Suomessa samassa suhteessa nousseet. Vesi virtaa, tuuli humisee, ydinvoimalat pyörivät, teollisuuden ja kaukolämmön yhteistuotannot toimivat kuin ennenkin.
Monella kansalaisella onkin tunne, että sotaa ja yleiseurooppalaista kriisiä on käytetty hyväksi yhtiöiden voittojen kasvattamiseksi.
Miksi moni sähköyhtiö on nostanut sähköenergian myyntihintoja moninkertaisiksi, ja tehnyt siten ennätysvoittoja?
OSA sähköyhtiöistä on kuntien omistamia. Ne tulouttavat voittojaan omistajakunnille. Tämä ei silti muuta niiden vastuuta.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin omistama sähköyhtiö Helen kolminkertaisti heinä-syyskuussa liikevoittonsa edellisvuoteen verrattuna – hintoja korottamalla.
Silti on hurskastelua väittää, että ”silloin lisätuotto on jo tavallaan yhteiskunnan käytössä”, kuten Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä on sanonut (MTV uutiset 1.11.).
Kohtuuton sähkön hinta on piilovero. Tämä vero ei jakaudu oikein, ei, vaikka sitä kierrätettäisiin kunnan toiminnan katteeksi. Paljon sähköä tarvitseva on maksumies.
OVATHAN sähkömarkkinat monimutkaiset futuureineen ja johdannaisineen. Niillä voi hämätä kuluttajaa. Siinä tolassa nyt olemme. Opiskelemme sähkön säästöä, panemme villapaitaa päälle ja maksamme kiltisti.
Tosin hallitus vaati jo syyskuun budjettiriihessä, että kuntien omistamat sähköyhtiöt kohtuullistaisivat tuottotavoitteitaan ”tilanteen vaatimalla vastuullisella tavalla”.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tarkensi varmuuden vuoksi, että vetoomus koskee kaikkia sähköyhtiöitä. Niiden tulisi Lintilän mukaan luopua kovimpien tuottojen tavoittelemisesta ja johdon palkitsemisesta parin vuoden ajaksi.
Taisi kaikua kuuroille korville?
Hallitus on kyllä toiminut. Se on päättänyt kompensoida verovaroin sähkön hintaa esimerkiksi alentamalla määräajaksi arvonlisäveroa ja uudella verovähennyksellä, joka on suunnattu eniten kärsimään joutuville pienituloisille.
Hyvä niin.
Tavallisen kansalaisen silmin katsottuna verorahoja tarvittaisiin paljon vähemmän korkeiden sähkönhintojen kompensointiin, jos sähköyhtiöt pysyisivät kohtuudessa. Niiden pitäisi kuunnella ministeriä herkällä korvalla.
Korkeat hinnat eivät ole vain ”yhtiön asia”. Sähkö on välttämättömyyshyödyke eikä suklaalevy tai kaljakori, jotka voi jättää ostamattakin. Sähköyhtiöt hoitavat yhteiskunnallisesti ensiarvoista tehtävää. Tämä vaatii vastuullista suhtautumista.
Talvikin on vasta ovella.