Helsingin Sanomien harkintakyky petti
Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina laajan artikkelin Puolustusvoimien viestikoekeskuksen toiminnasta. Jutussa käytettiin lähteenä salaisia asiakirjoja.
Puolustusvoimat teki vuodosta rikosilmoituksen, ja tutkinnan kohteena on myös Helsingin Sanomien toimitus.
Rikostutkinnan yhteydessä joudutaan tekemään tärkeää linjanvetoa sananvapauden, toimittajien lähdesuojan ja valtakunnan turvallisuuden suhteesta.
Turvallisuusviranomaisten näkökulmasta tapaus on vakava. Siitä kertovat tutkinnassa käytettävät rikosnimikkeet, virkasalaisuuden rikkominen ja turvallisuussalaisuuden paljastaminen.
Virkasalaisuutta koskevan pykälän perusteella tutkitaan sitä, onko joku puolustusvoimien palveluksessa oleva henkilö tai muu viranomainen luovuttanut Helsingin Sanomille salassa pidettäviä tietoja puolustusvoimien tiedustelutoiminnasta.
Turvallisuusalaisuuden paljastaminen viittaa taas rikoslain 12. lukuun, jossa puhutaan maanpetosrikoksista. Sen seitsemännessä pykälässä määrätään rangaistus sellaisten tietojen julkistamisesta, jotka on määrätty salassa pidettäväksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.
Mutkat suoristaen poliisi tutkii nyt sitä, onko Helsingin Sanomat syyllistynyt maanpetokseen. Tapaus on erittäin harvinainen.
Helsingin Sanomat perusteli juttua tarpeella käydä julkista keskustelua tiedustelulainsäädännön uudistamisesta. Viestikoekeskuksella olisi tärkeä rooli uuden lainsäädännön toimeenpanossa.
Mutkat suoristaen poliisi tutkii nyt sitä, onko Helsingin Sanomat syyllistynyt maanpetokseen.
Keskustelun tarve onkin olemassa. Valmisteilla oleva lainsäädäntö laajentaisi viranomaisten mahdollisuuksia tutkia verkoissa tapahtuvaa viestintää kuten sähköposteja.
Tämän keskustelun vauhdittaminen ei olisi kuitenkaan vaatinut salaisten asiakirjojen näyttävää paljastamista. Jutun yhteys vireillä olevaan lainvalmisteluun jäi ohueksi, minkä toimitus on itsekin myöntänyt.
Helsingin Sanomat totesi myös, että lehden mielestä sen julkaisemat tiedot eivät vaarantaneet maan turvallisuutta. Tässä kohtaa lehti on heikoilla. Toimituksella ei ole edellytyksiä arvioida, miten sen nyt julkistamat tiedot vaikuttavat.
Turvallisuusviranomaisten mukaan Suomen turvallisuutta ja varsinkin tiedustelun kansainvälistä yhteistyötä voi vaarantaa sekä tietojen että niiden hankintaan käytettyjen tutkintamenetelmien paljastuminen. Vahinkoa on voinut tapahtua, vaikka lehden paljastamat tiedot ovatkin kymmenen vuoden takaa.
Lähdesuoja on vapaan median toiminnan perusedellytys, ja siihen on vedottu tässäkin tapauksessa. Lähdesuoja sopii kuitenkin paremmin tilanteisiin, jossa on tarpeen paljastaa jokin epäkohta tai väärinkäytös. Esimerkiksi virkamies voi kertoa asioista toimitukselle ilman pelkoa seurauksista omalle virkauralle.
Nyt Helsingin Sanomat totesi jutussa itse, että viestikoekeskuksen toiminnassa ei näytä olevan epäkohtia.
Lehti vakuutteli myös, että se pitää huolta salaisten asiakirjojen asianmukaisesta säilyttämisestä. Tältä vakuutukselta putosi pohja, kun toinen jutun tehneistä toimittajista yritti moukaroida kotonaan tietokoneensa rikki varmistaakseen sillä olevien tietojen pysymisen salassa.
Kaiken kaikkiaan Helsingin Sanomien harkintakyky näyttää pettäneen pahasti jutun teossa.
Poliitikkojen ei kannata hämmentää soppaa liikaa omilla kommenteillaan vaan antaa viranomaisille työrauha jutun selvittämisessä.