Heinäkuun puoluegallupit näyttävät harvinaisen yksimielisen kuvan puoluekentän muutoksista

Pääkirjoitus

Helsingin Sanomien uusi (27.7.) puolueiden kannatusmuutoksista kertova mielipidetiedustelu näyttää harvinaisella tavalla saman kuvan kuin Ylen gallup kolme viikkoa aiemmin (8.7.).

Jopa prosenttiyksikön kymmenyksiä myöten samanlaisia lukemia saivat niin Taloustutkimus (Yle) kuin Kantar TNS (HS). Tutkimuskysymyskin oli sama: Mitä puoluetta vastaaja äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt?

Tuloksia ei voi siis huitaista sivuun noin vain. Voidaan puhua todellisista trendeistä:

Suomessa ei ole yhtään yli 20 prosentin puoluetta. Kokoomus ja SDP ovat yhtä suosittuja. Perussuomalaisten kannatus on pudonnut, keskusta on noussut. Vihreät on alamaissa. Hallituspuolueiden ja opposition yhteenlasketut kannatuslukemat ovat samat kuin vaaleissa kaksi vuotta sitten.

Silti on muistettava, että eduskuntavaalit ovat vasta huhtikuussa 2023. Vasta silloin mitataan puolueiden suuruusjärjestys, ei gallupeissa.

PERUSSUOMALAISTEN tilanne on erityisen antoisa spekuloitavaksi. Puolueen suosio on laskenut edellisestä, toukokuun HS-gallupista, 3,8 prosenttiyksikköä.

Tähän aikaan ovat mahtuneet odotuksia huonommin menneet kuntavaalit sekä Jussi Halla-ahon ilmoitus luopua puheenjohtajan paikalta.

Halla-aho on ollut suvereeni johtaja ja valtakunnallinen ääniharava. Sellaisen johtajan lähtöä on vaikea paikata.

Suurin suosikki, Riikka Purra, olisi hyvin miesvaltaisen puolueen ensimmäinen naisjohtaja ja habitukseltaan yllättävästi vihreiden Maria Ohisalon kaltainen. Uusi Halla-aho hän ei ainakaan ole.

Voisiko Purra lisätä naisten kiinnostusta perussuomalaisiin? Vai karkottaisiko hän miehiä, jotka ovat olleet puolueen perinteistä kannattajakuntaa? Tuleeko Purra yleensäkään valituksi?

Mutta onko perussuomalaisten menetysten takana sittenkin sanoman ohuus? Maahanmuuton vastustaminen ei riitä politiikan sisällöksi, varsinkin, kun maahanmuutto ei ole nyt mikään ongelma. Pikemminkin sitä tarvitaan lisää, sillä yhä useammalla alalla on työvoimapulaa.

Sitä paitsi edessä ovat selvästi paremmat taloudellisen kasvun ajat.

”Puolueiden kannatuksen historiasta nähdään, että populismi nostaa päätään nimenomaan huonoina aikoina”, kirjoitti Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen kolumnissaan keväällä (MT 8.5.).

Mielipidetiedusteluja lukiessa on muistettava, että eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2023. Vasta silloin mitataan puolueiden suuruusjärjestys, ei gallupeissa.

Hallitusspekulaatioihin gallupit tarjoavat asetelmaa, mikä on kaikkien otettava huomioon.

Selkeästi suurinta puoluetta ei ole, mutta monta keskisuurta. Enemmistöhallituksiin tarvitaan ensi vaalienkin jälkeen monta puoluetta.

Yhteistyöstä on siis tulevaisuudessakin sovittava monen puolueen kanssa. Siihen pitää kaikkien valmistautua, ja siihen pitää sopeutua.

Siksi on viisautta olla lyömättä lukkoon tiukkoja kantoja – jos hallitukseen on mieli.

Uusikin gallup vahvistaa, että meillä on hyvä hallitus tai huono oppositio – tai molemmat. Oppositio ei ole pystynyt hyötymään asemastaan, missä voi vaatia mitä vain ilman vastuuta. Tämä on historiallisestikin erikoista.

KESKUSTALLE HS-gallup antaa 1,5 prosenttia paremman lukeman kuin toukokuussa.

Keskustan kohtalot ovat sidoksissa nyt hallitusyhteistyöhön. Jos se sujuu kannattajien ymmärtämällä tavalla, kannatuskin kehittyy hyvin.

Kelpo tuloksia on tullutkin. Kysyntää on ollut esimerkiksi ympäristöpolitiikalla, mikä on realistista ja käy talonpoikaisjärkeen. Ja siinähän on yksi syy, miksi keskusta hallituksessa on.