Hallitusta tehdään Orpon tiukassa komennossa
Hallitusneuvottelujen ensimmäinen viikko päättyi perjantaina Säätytalossa tulevien hallituspuolueiden puheenjohtajien yhteiseen tiedotustilaisuuteen. Suuria uutisia ei tästä tilaisuudesta saatu, ne kuultiin jo alkuviikosta.
Uutta hallitusta tehdään nyt poikkeuksellisen tiukasti Petteri Orpon ja kokoomuksen komennossa.
Hallitusohjelmaa kirjoitetaan kahdeksassa reformipöydässä, joilla on lisäksi kahdeksantoista alapöytää eli jaostoa.
Kaikkia reformipöytiä johtaa kokoomus. Menettely on jopa ainutlaatuinen.
Ainakin tällä vuosituhannella pääpöytien puheenjohtajuudet on jaettu puolueiden kesken parlamentaaristen voimasuhteiden mukaisesti.
Perussuomalaiset saivat vaaleissa 46 kansanedustajaa, vain kaksi vähemmän kuin kokoomus. Aiemman käytännön mukaan puolueen olisi kuulunut saada kolme tai neljä puheenjohtajuutta pääpöydissä.
Nyt perussuomalaiset tyytyivät siihen, että saivat alajaostoihin seitsemän puheenjohtajan paikkaa kokoomuksen kuutta vastaan. Loput viisi jaostojohtajuutta menivät RKP:lle ja kristillisdemokraateille.
Puheenjohtajapaikkojen jako tarkoittaa sitä, että hallitusohjelman tärkeimmät tekstit kirjoitetaan kokoomuksen kynällä.
Orpo on perustellut vallan keskittämistä omalle puolueelleen sillä, että hän haluaa pitää neuvottelujen langat tiukasti käsissään.
Toinen syy voi olla se, että Orpo halusi lähettää myös ulospäin kokoomukselle tärkeän viestin. Valta Suomessa ei ole siirtymässä kansallismieliselle, äärioikeistolaiselle populistipuolueelle, kuten esimerkiksi sosiaalidemokraattien europarlamenttiryhmä antoi ymmärtää ”leikkimielisellä” valokuvamanipulaatiolla, jossa pienennetty Orpo istui perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran sylissä.
Yle-kohukin taitaa lopulta vain vahvistaa kuvaa Orpon johtajuudesta.
Ensimmäinen neuvotteluviikko sujui muutenkin tarkasti Orpon nuottien mukaan. Ainoaksi soraääneksi jäi perussuomalaisten Sebastian Tynkkysen nokittelu Ylestä Orpon suuntaan.
Tynkkynen sai johdettavakseen viestintää ja digitalisaatiota käsittelevän jaoston. Hän muistutti sosiaalisessa mediassa, että jaosto käsittelee myös Ylen asioita. Hän pyysi myös kansalaisilta vinkkejä, mistä ohjelmista Yle voisi luopua.
Tynkkynen on monesti arvostellut Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmia puolueellisuudesta.
Orpo muistutti, että hallitusneuvotteluissa ei käsitellä Ylen sisältöjä. Tynkkynen piti Orpon lausuntoa virheenä, kun hänen jaostonsa ei ollut vielä edes aloittanut työtään. Tynkkynen tuntui olevan siinä käsityksessä, että jaosto voisi oikeasti päättää myös Ylen ohjelmien sisällöstä.
Perjantain tiedotustilaisuudessa Riikka Purra joutui toteamaan sen itsestäänselvyyden, että Ylen sisällöistä päättäminen ei kuulu puolueille. Orpo tyytyi ohjeistamaan, että neuvottelut käydään Säätytalon seinien suojassa eikä julkisuudessa.
Nähtäväksi jää, tyytyvätkö sosiaalisen median kautta eduskuntaan nousseet perussuomalaisten kansanedustajat jatkossa Orpon ohjeistukseen.
Mitä Yleen tulee, kannattaa muistaa, että se on eduskunnan hallinnoima laitos. Sen journalistista itsenäisyyttä pitää puolustaa.
Puolueiden vaaliohjelmien ja Orpon perjantaisten lausuntojen valossa todennäköistä kuitenkin on, että Ylekin joutuu säästökuurille.
Yle-kohukin taitaa lopulta vain vahvistaa kuvaa Orpon johtajuudesta. Hän vie ja muut vikisevät, se on nyt pelin henki. On kuitenkin liian aikaista ennustaa, kestääkö tämä kuva säröttömänä loppuun asti.