Hallituspohjalla spekulointi voi lyödä pahasti kynsille – ja tässä pelissä eniten hävittävää on kokoomuksella
Puolueet valmistautuvat täyttä häkää eduskuntavaaleihin. Vaikka vaaleissa ei ole annettu vielä yhtään ääntä, spekulaatiot seuraavan hallituksen kokoonpanosta käyvät vilkkaana.
Maaseudun Tulevaisuuden kyselyn perusteella suosituin vaihtoehto seuraavaksi hallituspohjaksi on kokoomuksen ja SDP:n muodostama sinipunahallitus. Kyselyyn vastanneista yli neljännes liputti sinipunan puolesta.
Toiseksi suosituimmaksi vaihtoehdoksi nousi kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla muodostettava oikeistohallitus. Sitä kannatti noin viidennes vastaajista.
MT:n kyselyn vastanneista 28 prosenttia toivoi, että seuraava hallitus tekisi oikeistolaista politiikkaa. Vasemmistolaista politiikka kannatti 19 prosenttia vastaajista ja keskustalaista politiikkaa 11 prosenttia vastanneista.
KOLME kuukautta ennen vaaleja tehdyt hallituspohjamittaukset kiinnostavat kansalaisia, vaikka niillä ei tässä vaiheessa muuta kuin viihdearvoa. Yksikään tervepäinen puoluejohtaja ei kerro etukäteen, mikä on hallituspohja miellyttää eniten.
Syykin on selvä. Tässä ajassa ehtii tapahtua vielä paljon – ja usein on tapahtunutkin.
Puolueiden voimasuhteet ovat muuttuneet vaalien loppumetreillä tavanomaista enemmän. Näin kävi viimeksi alue- ja kuntavaalien yhteydessä.
Vaalitulos poikkesi viimeisten gallupien ennustuksista. Keskustan kannalta myönteistä oli, että lopputulos oli molemmilla kerroilla selvästi kannatusmittauksia parempi.
Yksikään tervepäinen puoluejohtaja ei kerro etukäteen, mikä on hallituspohja miellyttää eniten.
SUOMI ei ole ainoa maa, jossa puolueiden voimasuhteet ovat muuttuneet merkittävästi vaalien alla. Vastaava yllätys nähtiin viime vuonna Ruotsin vaaleissa ja vuonna 2021 Saksan vaaleissa.
Liikkuvat äänestäjät ratkaisevat, mihin suuntaa vaakaa kallistuu. Tästä syytä vaalikampanjalla on poikkeuksellisen tärkeä rooli.
Puolueet, jotka pystyvät vaalikampanjan viimeisinä viikkoina puhuttelemaan äänestäjiä omilla teemoillaan, ovat vahvoilla.
ETUKÄTEEN tehdyt hallituspohjakyselyt antavat yhden tärkeän viestin. Oli vaalitulos mikä tahansa, uuden hallituksen muodostaminen ei ole helppo tehtävä.
Yksikään puolue ei voi sanella hallitusohjelmaa. Jokaisen puolueen on annettava periksi joistakin itselleen tärkeistä asioista. Ilman näitä reunaehtoja enemmistöhallitusta ei synny.
Vaalilupausten lunastaminen ja poliittisen linjanmuutoksen toteuttaminen on ennen vaaleja huomattavasti helpompaa kuin vaalien jälkeen. Mitä suurempia lupauksia joku puolue tekee, sitä todennäköisempää on, että äänestäjät kokevat tulleensa petetyiksi.
Vaikein tilanne on gallupjohtaja kokoomuksella. Vaalit puolue voi voittaa välttelemällä virheitä. Suurta poliittista linjanmuutosta tuskin on luvassa, jos kokoomuksen hallituskumppanina on SDP.
Kokoomus on arvostellut railakkaasti SDP:n johtamaa hallitusta ja sen politiikkaa. Mikä muuttuu, jos keskusta ja kokoomus vaihtavat paikkoja? Muuttuuko punavihreä hallitus oikeistolaista politiikkaa tekeväksi kokoonpanoksi. Tuskin.
Hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa voi puolestaan olla osalle kokoomuslaisista myrkkyä.
Kokoomus voikin löytää edestään sen, mistä on moittinut keskustaa koko vaalikauden ajan.
